Hyppää pääsisältöön

Agit-Prop: Sinä tiedät luokkasi lait

Elvi Sinervon runo kertoo Kemin vuoden 1949 lakoista, joissa kaksi erottelutyömaan työläistä sai surmansa lakkokahakassa virkavaltaa vastaan.

Kemi-yhtiön Pajusaaren tehtaalta heinäkuussa 1949 alkanut lakko laajeni kesän kuluessa Kemijoen erottelutyömaalle ja Kemin satamaan.

Lakko alkoi paikallisesta palkkariidasta, mutta kommunistit hyödynsivät sitä myös SAK:n sisäisessä valtataistelussa ja pyrkimyksissään sosialidemokraattisen hallituksen kaatamiseksi.

K. A. Fagerholmin johtama hallitus julisti erottelutyömaan vapaaksi työmaaksi, ja työrauhaa turvaamaan lähetettiin poliiseja.

18.8.1949 pidettiin rikkurien vastainen mielenosoitus, joka päättyi väkivaltaisuuksiin poliisin määrättyä marssijat pysähtymään. Lakkolainen Felix Pietilä sai surmansa tuntemattoman ampujan luodista, ja kuorma-auton alle piiloutunut Anni Kontiokangas kuoli auton lähdettyä liikkeelle.

Kemin tapahtumista tuli kommunistien keskuudessa porvarillisen väkivallan symboli. Elvi Sinervo kirjoitti aiheesta runot "Sinä tiedät luokkasi lait" ja "Lintu mustasiipi lennä".

Agit-Prop levytti Kaj Chydeniuksen säveltämät laulut vuonna 1972.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto