Hyppää pääsisältöön

Herkullista lihavuutta

Herkkujen äärellä istuneesta ihmisestä on kasvanut vaurauden ja hyvinvoinnin ruumiillistuma. Jos kiloja haluaisi karsia, ei hieronta kuitenkaan laihduta kuin hierojaa, tietää valistusfilmi vuodelta 1965.

Liikalihavuudesta varoittavan valistusohjelman mukaan nykyajan ihmisen symboli on tuoli. Yli kolmasosan ajastaan ihminen viettää vuoteessaan ja lopun ajan istuu. Yhä useampi tekee työtä istuen ja istuen myös liikutaan.

Mukavuuden lisäksi aikamme tarjoaa herkkujen yltäkylläisyyttä. Elintason noustessa ruokavalio on tullut runsaammaksi, mutta myös raskaammaksi ja yksipuolisemmaksi.

Ohjelman mukaan lihava ihminen on tunnetusti hyväntuulinen ja leppoisa. Hän viihtyy seurassa ja ruokapöydän ääressä. Kovin pienet huolet tai tuolit eivät häntä masenna. Kenties hyväntuuliset lihavat poliitikot ovat säästäneet maailman atomisodalta.

Ilman huumorilla ylipainoonsa suhtautuvia ihmisiä ei myöskään tämä valistusfilmi olisi syntynyt. Kameran taltioidessa kilokeisarit hikoilevat saunassa ja huuliaan lipovat tädit pistävät kahvilassa täytekakun puoliksi.

Tietolaatikko

Pukeutuminen vie tunnissa 120 kaloria, nopea konekirjoitus ja tiskaaminen 140 kaloria, kivenhakkuu 400 kaloria, puun sahaaminen 480 kaloria tunnissa, hidas kävely 190 kaloria, nopea kävely 650 kaloria, kävely alas portaita 365 kaloria ja portaita ylös 1 100 kaloria tunnissa

Kalorien kulutus vaihtelee kasvuvaiheen ja iän mukaan. Sata ylimääräistä kaloria päivässä lisää painoamme vuosittain viidellä kilolla.

  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto