Hyppää pääsisältöön

Kohtalona äitienpäivä

Äitienpäivä nostaa pintaan monenlaisia tunteita. Päivä näyttäytyy erilaisena lapsettomalle, yksinhuoltajaäidille, suurperheen äidille, vammaisen lapsen äidille ja vankilassa elävälle äidille.

Ohjelmassa kahdeksan naista kertoo ajatuksiaan äitiydestä.

Lapsettomalle naiselle äitienpäivä muistuttaa aina siitä surusta, ettei voi saada lapsia. Muiden juhlinta korostaa tyhjyyden tunnetta.

16 lapsen äidillä taas jokainen päivä on hulinaa. Jotkut ihmettelevät suurta lapsikatrasta, mutta äidin mielestä lapsia saisi olla vaikka enemmänkin.

Yksinhuoltajaäiti peräänkuluttaa suvaitsevaisuutta yksin lapsen saavia naisia kohtaan. Erityisesti omien vanhempien tuki on raskaana olevalle tytölle tärkeää.

Vammaisen lapsen äiti kertoo lapsen olevan erityisen lähellä sydäntä. Äitinä olo ei ole aina helppoa eikä äitienpäivä aina iloinen, mutta erityislapsen vanhemmuuteen on kypsynyt vuosien myötä.

Yksi haastatelluista äideistä puolestaan kärsii äitienpäivänä yksinäisyydestä Kahdesta lapsesta toinen on merillä, eikä toinenkaan vieraile juhlapäivänä.

Ohjelma päättyy vankilassa elävän äidin haastatteluun. Nuorimmainen asuu äidin kanssa vankilassa. Ajatuksissa siintää jo seuraava äitienpäivä, jolloin juhlaa voi viettää muurien ulkopuolella myös vanhempien lasten ja oman äidin kanssa.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto