Hyppää pääsisältöön

Koulukyyti Hailuodosta 1979

Julkaistu . Päivitetty

Oulun lähellä Perämeren pohjukassa sijaitsevalla Hailuodolla ei ollut 1970-luvulla omaa yläastetta, ja lapset kulkivat kouluun mantereelle.

Dokumentissa vuodelta 1979 koululaiset matkasivat Hailuodolta Kempeleeseen.

Koululaisten päivät venyivät usein pitkiksi, sillä koko saaren lapset ajettiin mantereelle yhdellä bussilla. Jos koulu alkoi esimerkiksi yhdeksältä, piti matkaan kuitenkin lähteä jo seitsemän aikoihin.

1960- ja 1970-luvulla hailuotolaiset kävivät keskikoulua yleensä Siikajoella tai Oulussa. Lähes kaikki mantereella koulua käyneet muuttivat esimerkiksi Ouluun asumaan.

Ensimmäinen lautta Hailuotoon aloitti vuonna 1968. Lautta kulkee nykyisin myös talvisin, vaikka kovien pakkasten aikana on käytössä myös jäätie.

Hailuodon kuntaan perustettiin yläaste 1982, mikä helpotti monen saarelaisen elämää. 2000-luvulla päivittäinen mantereelle kulkeminen koskee nuoria vasta yläasteen jälkeen. Varsinaista koulukyytiä ei enää ole, mutta rannikolle kulkee linja-auto aamuisin.

Valtaosa nuorista tosin muuttaa yläasteen jälkeen uudelle opiskelupaikkakunnalleen.

Tietolaatikko

Perämeren suurin saari Hailuoto sijaitsee noin 50 kilometrin päässä Oulusta.

Artikkelin video on Elävän arkiston viikkoäänestyksen voittaja.

Katso myös

Kommentit

Aiheeseen liittyvää

2020

2018

  • Långskärin majakka

    Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

    Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

    Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.

2015

  • Seismografi piirtää kuvaa maankuoren liikkeistä

    Maanjäristykset ovat todellisuutta myös Suomessa

    Tuntuva järistys on harvinainen, mutta ei tavaton ilmiö.

    Suomi ja koko muu Fennoskandia on seismisesti poikkeuksellisen rauhallista aluetta. Maanjäristyksiä sattuu harvoin ja voimakkuudeltaan ne ovat vain murto-osia suurimmista Aasiassa ja Amerikoissa tapahtuvista. Usein havainnointi ei edes onnistu ilman mittalaitteita. Täysin tavatonta maan vavahtelu ei Suomessa kuitenkaan ole, vaikka useimmiten järistykset aiheuttavat enemmän hämmennystä kuin varsinaista haittaa tai tuhoa.

2010

  • Oulun katukuvaa vuonna 1969.

    36 000 päivää Oulussa kertoi kaupungin elämänkaaren

    Otteita satavuotiaasta Oulusta.

    100 vuotta, noin 36 000 päivää, on mielenkiintoinen jakso ihmisen ja miksei kaupunginkin historiassa. Harva ihminen saavuttaa sadan vuoden iän. Kaupungille se on ajallisesti vähän, kaupungin tapahtumille ei.

Relaterade artiklar

2020

2019