Hyppää pääsisältöön

Fakta homma, farssi tahtomattaan

Kulttisuosioon nousseen viihdesarjan tekijöiden ei alun perin ollut lainkaan tarkoitus luodata syväsuomalaista perhe-elämää - eikä edes tehdä minkäänlaista komediaa tai farssia.

Fakta homman juuret ovat vuonna 1984 tehdyssä teatterikoulun oppilastyössä, jonka oli määrä kertoa näyttelijän ammatista.

Hansun, Pirren, Auliksen ja Hekan hahmot valloittivat yleisössä olleen tuottaja Reima Kekäläisen, joka kiiruhti kiinnittämään porukan TV2:lle.

Vuonna 1986 olohuoneisiin saapastelivat Fakta homman karkeatekoiset hahmot, joissa monien mielestä kiteytyi perikansallinen lenkkimakkaran ja tuulipuvun henki. Moni tunnisti niistä naapurinsa, mutta ei itseään.

Tekijät eivät tietoisesti ottaneet kantaa tuolloin ajankohtaiseen jupit-juntit-vastakohtaisuuteen. Sarjan alkuperäinen nimi "Ahovalinnat" kertoo kuitenkin, etteivät päähenkilöt lukeutuneet ainakaan juppikulttuurin piiriin.

Ohjaaja Hannele Rubinsteinille Kaakot ja Kaasiset edustavat ihmisiä, joilla on hyvä itsetunto.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto