Hyppää pääsisältöön

Hymyhuulien salaisuus

"Äyts töks töks" ja "nunnuka-nunnuka lailaa-lailaa" olivat mieleenpainuvia viisauksia, joihin tv-katsojia tutustutti Hymyhuulet-sarja vuosina 1987-1988.

Hymyhuulet oli Kari Kyrönsepän ja Pirkka-Pekka Peteliuksen kolmas ja viimeinen merkittävä yhteistyöprojekti Velipuolikuun ja Mutapainin ystävien jälkeen.

Röheämpää ja epäanalyyttisempää, Petelius määrittää Hymyhuulien ominaislaadun. Hänen partnerinaan sarjassa oli tällä kertaa Aake Kalliala, jonka erityisvahvuuksiin kuuluivat järjettömät hahmot.

Petelius ja Kalliala esittelivät katsojille mm. politiikan ja kulttuurin merkkinimiä Vironperän pariskunnasta Chydeniukseen ja Rydmaniin.

Hymyhuulet esitteli mm. maamme etnisiä vähemmistöjä saamelaisista romaaneihin. Stereotypioilla leikittely herätti kärkevää keskustelua julkisuudessa. Tekijöitä syytettiin etnisten ennakkoluulojen ruokkimisesta, mutta heidän itsensä mukaan vähemmistöjen edustajat kehottivat heitä jatkamaan entiseen malliin.

Forssalais-tuusulalaista nuorisokulttuuria esitteli Antti Raivion ja Ville Virtasen luoma Aki ja Turo -kaksikko, joka elvytti yleiseen käyttöön ilmaisut "lievä mopo", "äyts töks töks" ja "mutsis oli". Koulukiusaajan ja -kiusatun monimutkaista suhdetta esittelevät sketsit oli tarkoitettu itkettämään, mutta niistä tuli suomalaisen tv-huumorin merkkituotteita.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto