Hyppää pääsisältöön

Agit-Prop: On jotain mikä yhdistää

Poliittisen laululiikkeen suomalainen ikoni Agit-Prop osallistui euroviisukarsintoihin vuonna 1975. Laulussa puhutaan mm. vapusta ja lokakuun vallankumouksesta.

Agit-Propin laulun "On jotain mikä yhdistää" sävelsi Henrik Otto Donner ja sanoitti Pentti Saaritsa. Sävelmä sijoittui Suomen-karsinnan seitsemänneksi. Laulu julkaistiin 1980-luvun alussa sammannimisellä levyllä.

Agit-Propin suosituin laulu lienee 1970-luvun alkupuolella levytetty Natalia. Se oli Suomessa suosittu laululiikkeen ulkopuolellakin.

Lauluyhtyeen perustajakokoonpano oli Sinikka Sokka, Pekka Aarnio, Anu Saari ja Martti Launis. Vuosien varrella mukana ovat olleet ainakin Monna Kamu, Liisa Tavi, Kiti Neuvonen ja Tuomas Vesterinen.

Agit-Prop teki vuonna 2002 konserttikiertueen. Pääosin laulajat toimivat nykyisin muissa ammateissa, monet tosin musiikin ja teatterin alalla.

Jonkin verran keskustelua herätti, että "On jotain mikä yhdistää" valittiin Suomen loppukarsintaan "ylimääräisenä" kappaleena, vaikkei sen sijoitus semifinaaleissa siihen oikeuttanut.

Viisutuottaja Erkki Pohjanheimo selvittää syitä Mikko Alatalon haastattelussa. Hän kertoo myös, kuinka koottiin maakuntaraadit, jotka vastasivat Suomen edustajan lopullisesta valinnasta.

Teksti: Paavo Rytsä & Jukka Lindfors

Kommentit
  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973. Pakkasesta huolimatta vastaanotto Suomessa oli lämmin.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto