Hyppää pääsisältöön

Jazzin aatelia Iltatähdessä

TV2:n pitkäikäisen popohjelman haastateltaviin kuuluivat myös mm. orkesterinjohtajat "Duke" Ellington ja "Count" Basie sekä jazzin kuningattareksi kutsuttu Ella Fitzgerald.

Duke Ellington (1899-1974) vieraili Ruotsissa marraskuussa 1973. Seuraavan vuoden toukokuussa kuollut Ellington säilytti luovuutensa loppuun asti: hän oli haastattelua edeltävien kolmen kuukauden aikana valmistanut oopperan, hengellisen konsertin ja baletin. Tien päällä hän kertoi olevansa 52 viikkoa vuodessa.

Jazz merkitsi Ellingtonille taiteellisen ilmaisun vapautta. Suosiolla ei hänelle ollut merkitystä. Hän vastusti näkemystä, jonka mukaan nuoret sanelisivat musiikin tarjonnan: "Nuoret eivät sanele, he vain ostavat mitä heille tarjotaan."

Count Basien (1904-1984) mukaan big bandin ylläpito edellytti "ihanaa yleisöä ja matkustushaluisia muusikoita". Tuoreet miehet saivat Basien vanhankin ohjelmiston kuulostamaan elävältä. Oli kuitenkin vaikea saada yleisö hyväksymään mitään uutta, ennen kuin se oli tullut tutuksi levyjen kautta.

Ella Fitzgeraldin (1917-1996) terveydentila oli hänen Suomen-vierailunsa aikaan jo heikko. Manageri oli kieltänyt häneltä haastattelut, mutta Matti Poijärvi oli silti kameraryhmän kera valmiustilassa Kulttuuritalon takahuoneissa. Kun tähti pysähtyi kuuntelemaan erästä opintohuoneesta kantautuvaa venäjänkielistä kansanlaulua, Iltatähden väki sai tilaisuuden juttutuokioon.

Fitzgeraldin ohjelmistossa oli vanhojen jazzhittien ohella myös mm. Carole Kingin kaltaisten uudempien lauluntekijöiden tuotantoa. Viimeisin albumi Take Love Easy (1973) oli pehmeää, "sexyä" materiaalia. Kiertueellaan hän käytti vain pientä säestysyhtyettä, koska sen oli nopeampi mukautua esimerkiksi yllättäviin encorepyyntöihin.

Pianisti Oscar Peterson (s. 1925) vastaili Iltatähden kysymyksiin lyhyesti ja suppeasti. Niels-Henning Ørsted Pedersenin hän otti yhtyeeseensä, koska piti tätä maailman parhaana jazzbasistina. Hän piti enemmän akustisesta kuin sähköisestä musiikista. Klassista musiikkia hän rakasti, muttei soittanut sitä.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto