Hyppää pääsisältöön

Hattujen sotaa Lappeenrannassa

Vuonna 1741 Ruotsin suurvallan hattu-hallitus oli julistanut sodan Venäjälle. Veriseksi taistelutantereeksi joutui tuolloin pieni Lappeenrannan kaupunki.

Ohjelma on Eteläkarjalaisten Nuorisoseurojen Liiton yleisöesityksestä elokuussa 1969 taltioitu kuvaus Lappeenrannan taistelun viimeisistä hetkistä hattujen sodassa.

1730-luvun lopulla Ruotsi-Suomen suurvallassa taistelivat vallasta kaksi puoluetta hatut ja myssyt. Hattu-hallitus halusi kiinnittää huomion ulkopolitiikkaan ja julisti sodan Venäjää vastaan. Kovia kokenut kirjava armeija polkaistiin liikkeelle uskoen menneisiin loistaviin voittoihin.

Ruotsi pyrki palauttamaan Suuressa Pohjan sodassa menettämiään alueita. Pikkuvihan verisin taistelu käytiin Lappeenrannassa. Kaupungissa oli tuolloin pieni itää vastaan rakennettu linnake ja rykelmä taloja.

Kiivas taistelu aaltoili Lappeenrannassa edestakaisin, kunnes venäläisjoukot tekivät läpimurron ruotsalaisten sivustaan. Ruotsalaisten joukkojen komentaja Wrangel haavoittui taistelussa ja pakeni Lappeenrannan linnoitukseen. Koska puolustajien asema oli toivoton, sai linnoitusta komentanut eversti Willebrandt antautumisluvan Wrangelilta. Vallille nostettiin antautumisen merkiksi valkoinen lippu ja venäläiset lähettivät linnoitukselle kolme upseeriaan neuvotteluihin. Yllättäen puolustajat kuitenkin ampuivat neuvottelijat yhteislaukauksella linnoituksen portille.

Valkoisen lipun takaa tehdystä surmatyöstä raivostuneet venäläiset tappoivat puolustajia, tuhosivat kaupungin ja veivät väkeä Venäjälle vankeuteen. Asukkaita palasi kuitenkin aikanaan takaisin rakentamaan kaupungin uudelleen.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto