Hyppää pääsisältöön

Varhaista Tapio Rautavaaraa

Tapio Rautavaaran ensimmäiset levyklassikot syntyivät 1940- ja 50-lukujen taitteessa. Silloin tallennettiin niin Päivänsäde, Sininen uni, Rakovalkealla kuin Isoisän olkihattu.

Tapio Rautavaara (1915-1979) teki ensimmäisen levytyksensä vuonna 1946.

Ensimmäinen iso menestys oli vuonna 1949 levytetty Reissumies ja kissa. 1950-luvun ostetuinta Rautavaaraa olivat Vain merimies voi tietää, Isoisän olkihattu ja Juokse sinä humma.

Tärkeä yhteistyökumppani oli tietenkin Reino Helismaa, jonka sanoituksia ovat mm. Päivänsäde ja menninkäinen, Reissumies ja kissa, Kulkuri ja joutsen sekä Rakovalkealla.

Rautavaara otti rohkeasti myös taiderunoa sarvista. P. Mustapään eli Martti Haavion Nukku-Matti muuttui Rautavaaran säveltämänä Siniseksi uneksi, ja Oiva Paloheimon Kerjäläislegendasta tuli Ontuva Eriksson.

Myös Vain merimies voi tietää on Rautavaaran oma sävellys. Isoisän olkihattu on kokonaan hänen tuotantoaan. Juokse sinä humma -tekstin Rautavaara on muokannut kansanlaulun pohjalta.

Tietolaatikko

Päivänsäde ja menninkäinen. Säv. ja san. Reino Helismaa. Es. Tapio Rautavaara ja Ingmar Englund (kitara). Sävel, 1949.
Reissumies ja kissa. Säv. ja san. Reino Helismaa, sov. Toivo Kärki. Es. Tapio Rautavaara ja Ramblers-yhtye. Decca, 1949.
Rakovalkealla. Säv. ja san. Reino Helismaa, sov. Toivo Kärki. Es. Tapio Rautavaara, mieskvartetti ja Rytmi-orkesteri. Rytmi, 1950.
Kulkuri ja joutsen. Säv. Lasse Dahlquist, sov. Kari Aava, san. Reino Helismaa. Es. Tapio Rautavaara ja Rytmi-orkesteri, joht. Toivo Kärki. Rytmi, 1950
Vain merimies voi tietää. Säv. Tapio Rautavaara, san. Heikki Saari. Es. Tapio Rautavaara ja Rytmi-kvintetti, joht. Geog Malmstén. Rytmi, 1951.
Isoisän olkihattu. Säv. ja san. Tapio Rautavaara, sov. Georg Malmstén. Es. Tapio Rautavaara ja Decca-orkesteri, joht. Geog Malmstén. Decca, 1951.
Ontuva Eriksson. Säv. Tapio Rautavaara, sov. Georg Malmstén, san. Oiva Paloheimo. Es. Tapio Rautavaara ja yhtye. Decca, 1951.
Auringon lapset. Säv. ja sov. Georg Malmstén, san. Erkki Karu. Es. Tapio Rautavaara ja Decca-orkesteri, joht. Geog Malmstén. Decca, 1951.
Sininen uni. Säv. Tapio Rautavaara, sov. George de Godzinsky, san. Martti Haavio. Es. Tapio Rautavaara ja Triola-konserttiorkesteri. Triola, 1952.
Juokse sinä humma. Kansanlaulu, sov. George de Godzinsky, san. Tapio Rautavaara. Es. Tapio Rautavaara ja Triola-yhtye, joht. George de Godzinsky. Triola, 1953.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto