Hyppää pääsisältöön

Mutajuhlia ja katteettomia lupauksia

Keimolan vuoden 1972 rockriehasta tuli kolkko liejufestivaali, ja vuonna 1973 suomalaisfestarien esiintyjänimet pitivät paikkansa "sääennustusten tavoin", siis epävakaisesti. Alalla toimi myös suoranaisia "nilviäisiä".

Keimolan moottoriradalla vuosina 1972 ja 1973 järjestetty Helsinki Rock Festival oli yksi Suomen festivaalihistorian murheellisimpia lukuja.

Helsingin Nuorten Puolesta ry:n tukemiseen tarkoitetun tapahtumaa puuhasi molempina vuosina kokoon viihteen monitoimimies Benny Hermansson.

Ensimmäisellä kerralla sade muutti koko moottoriradan savivelliksi, mutta järjestelyissäkään ei ollut kehumista. Järjestysmiehiin oli panostettu, ruokaan ja saniteettihuoltoon ei. Lava oli liian pieni, ja osa bändeistä kieltäytyi esiintymästä.

Seuraavana vuonna oli kylmää, eikä yleisön mukavuudesta huolehdittu aiempaa kummemmin. Tekninen henkilöstö ja esiintyjät jäivät ilman palkkioitaan, muusikko Pekka Pöyry sanoo Iltatähden haastattelussa.

1970-luvulla leviteltiin usein myös katteettomia huhuja festivaalien tähtiesiintyjistä. Esimerkiksi vuonna 1973 Saarijärvellä pidetyn Polar Rockin pääsylippuihin oli painettu T. Rexin nimi, vaikka artistilla ei ollut asiasta mitään tietoa.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973. Pakkasesta huolimatta vastaanotto Suomessa oli lämmin.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto