Hyppää pääsisältöön

Kunniaa Marskille

Mannerheimin patsaan paljastus 4. kesäkuuta vuonna 1960 oli suuri sotilaiden ja siviilien paraatijuhla. Filmidokumentti esittelee myös Mannerheimin patsaskilpailun vaiheita.

Mannerheimin ratsastajapatsas paljastettiin Helsingissä Vanhan Postitalon edustalla 4. kesäkuuta 1960. Aimo Tukiaisen veistämä patsas edusti ytimekkään eleetöntä realismia.

Presidentti Urho Kekkonen piti patsaan paljastuspuheen ja vastaanotti korkeimman sotilaspäällystön seurassa joukko-osastojen ohimarssin. Marssiin osallistui 5000 miestä.

"Paljastustilaisuus on mainiota ajankuvaa tuosta ajasta, jolloin kaikkea ei ollut vielä arkipäiväistetty. Kekkonen ja muut siviilit olivat shaketit päällä", toteaa dokumenttia toivonut opiskelija Tuomas Rantala.

Teksti: Timo-Erkki Heino

Tietolaatikko

Puolustusvoimain lippujuhlapäivää on vietetty Mannerheimin syntymäpäivänä 4. kesäkuuta vuodesta 1942 lähtien.

Filmikatsauksiksi nimitetään pitkien elokuvien edellä elokuvateattereissa esitettyjä kotimaisia lyhytelokuvia. Sisällöltään valistavien, opetuksellisten ja uutisluontoisten katsausten kulta-aikaa oli 1950-luku.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto