Hyppää pääsisältöön

Työttömyys räjähti käsiin vuonna 1991

Työttömyyden kasvun merkkejä alkoi näkyä eri aloilla jo 1980-luvun lopussa. Vuonna 1991 tilanne räjähti käsiin.

Kesällä 1991 työttömyys nousi Suomessa ennätyslukemiin 250 000:een. A-Studion raportissa elokuulta 1991 kuultiin työttömien tuntoja sekä kerrottiin hallituksen suunnittelevan palkkojen alennuksia ja laajaa julkisten menojen säästöohjelmaa. Loppuvuodesta työttömiä oli jo yli 340 000.

Työttömäksi joutuminen romahdutti monen suomalaiskodin talouden, ja työn arvoa korostavassa yhteiskunnassa vaille ammattia joutuminen oli äärimmäisen tukala paikka. Lisäksi raju korkojen nousu vaikeutti taloustilannetta entisestään.

Taantumaa pahensi Neuvostoliiton hajoaminen syksyllä 1991. Tuolloin mm. suomalaiselta vaatetusteollisuudelta putosi pohja.

Uutisia taantumasta ja työttömyyden kasvusta

Lokakuussa 1989 tapahtuneen Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssin pelättiin aiheuttavan paljon työttömyyttä, mutta Turun työvoimapiirin alueella jäi samana vuonna vaatetusteollisuudesta ja jalkineteollisuudesta työttömäksi vielä enemmän ihmisiä.

Rakennusalan heikentyneistä näkymistä uutisoitiin lokakuussa 1990. Rakennusteollisuusliiton suhdanne-ennusteen mukaan tuhansia alan työntekijöitä odotti työttömyys jo talven aikana.

Metalliteollisuudessa ennakoitiin pitkää taantumakautta. Tuotannon kasvu oli useimmilla metalliteollisuuden aloilla jo pysähtynyt syksyllä 1990.

Tammikuussa 1991 kerrottiin työttömyyden pahentuneen odotettua nopeammin ja työttömiä olevan jo yli 145 000. Hallitus valmisteli työllistämispakettia.

Meno näyttää heikommalta, kuin mitä synkimmätkään ennusteet ovat luvanneet arvaamattomassa maailmantilanteessa.― Toimittaja Tapio Blinnikka

Kevättalvella 1991 työttömyyden nopea kasvu oli ruuhkauttanut työttömyyskassat niin, että työtön joutui pahimmillaan odottamaan pari kuukautta ensimmäisiä työttömyyspäivärahojaan.

Kesällä 1991 Suomessa oli työttömiä jo 220 000. Se oli enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Työttömyys oli laajentunut myös palvelualoille.

Työllissyyslain uudistamisesta oli kehkeytymässä tiukka kädenvääntö elokuussa 1991. Työministeriö halusi lopettaa pitkäaikaistyöttömien pakkotyöllistämisen.

Työttömyys jatkoi pahenemistaan ja heinäkuun 1991 lopussa työttömiä oli jo yli 250 000. Uutisissa elokuussa 1991 valtiovarainministeriön finanssineuvokselta August Lepältä kysyttiin, voisiko työttömien määrä nousta jopa 300 000:een seuraavana vuonna. Valitettavasti tuo raja meni rikki jo samana vuonna. Loppuvuodesta 1991 työttömien määrä oli jo yli 340 000.

Työttömyyslukujen nousu taittui vasta 1995, kun edellisenä vuonna työttömien työnhakijoiden määrä nousi noin puoleen miljoonaan.

Korkea työttömyysaste jäi osaksi suomalaista yhteiskuntaa myös laman jälkeen. Esimerkiksi vuonna 2006 Tilastokeskus listasi yli 200 000 työtöntä.

Keskustelu sulkeutuu 28.10.2023.
Keskustele