Hyppää pääsisältöön

Reijo Taipale, tangokansan tulkki

Laulaja Reijo Taipale esiintyy Esko Linnavallin yhteen säestämänä sisustuslevytehtaassa Kuopiossa 1967.
Laulaja Reijo Taipale vuonna 1967. Laulaja Reijo Taipale esiintyy Esko Linnavallin yhteen säestämänä sisustuslevytehtaassa Kuopiossa 1967. Kuva: Antero Tenhunen / Yle Reijo Taipale,1967

Reijo Taipaleen suurin hitti Satumaa aloitti 1960-luvun suomalaisen tangobuumin. Laulaja myi yli miljoona levyä ja tuli tutuksi tanssilavoilla monipuolisena tulkitsijana. Laulajalla pitää olla prässihousut, pohti suuri suomalainen tangolaulaja. Yleisöä pitää kunnioittaa, mutta vaatteilla keikarointi ei kuulu asiaan.

Reijo Taipale syntyi vaatimattomiin oloihin Miehikkälässä vuonna 1940. Metsätöitä kirveellä ja pokasahalla paiskinut mies lähti Helsinkiin rakennustöihin ja laulumahdollisuuksia etsimään.

Hän teki ensilevytyksensä vuonna 1962. Laulaja oli yhteistyössä ensin tangosäveltäjä Unto Monosen ja myöhemmin tämän kilpailijan Toivo Kärjen kanssa. Reijo Taipaleen suurin hitti oli Unto Monosen säveltämä ja sanoittama Satumaa (1962), joka aloitti tuottaja Jaakko Salon mukaan 1960-luvun suomalaisen tangobuumin.


Laulaja Reijo Taipale esiintyy Esko Linnavallin yhteen säestämänä sisustuslevytehtaassa Kuopiossa 1967.
Laulaja Reijo Taipale esiintyy Esko Linnavallin yhteen säestämänä sisustuslevytehtaassa Kuopiossa 1967. Esiintyminen liittyi Ylen "Made in Finland. Tehdaskonsertti" -tv-ohjelmaan. Laulaja Reijo Taipale esiintyy Esko Linnavallin yhteen säestämänä sisustuslevytehtaassa Kuopiossa 1967. Kuva: Antero Tenhunen / Yle Reijo Taipale,1967

Taipale vakiintui iskelmä- ja tangotaivaan kiintotähdeksi, vaikka ei itse vaatimattomana kansanmiehenä tähdeksi kutsumisesta pitänytkään. Laulaja säilytti suosionsa ja kiersi tanssilavoja vuosikymmeniä. Taipale piti tärkeänä, että esiintyjän arvostus yleisölleen näkyy sekä musiikissa että pukeutumisessa. Hän oli prässihousujen mutta ei keikaroinnin kannattaja.


Tangossa pääsee näyttämään ääntä ja siinä tarvitaan potkua, Taipale sanoo. Tangolaulaja tulkitsee tanssivan suomalaisen miehen tunteita hänen partnerilleen.

Reijo Taipaleelle myönnettiin vuonna 2011 Tango Finlandia -palkinto tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta tangokulttuurin kehittämiseksi.

Reijo Taipale kuoli pitkän sairauden murtamana Helsingissä 26. huhtikuuta 2019.

Onnen maa -elokuva

Tangon maailman taika, elämä ja kuolema, itku ja nauru kouluun lähtevän pojan silmin. Markku Pölösen ohjaamassa Onnen maa -elokuvassa (1993) hurmaannutaan Reijo Taipaleen tangoista.

Ohjaaja Markku Pölönen muisteli Reijo Taipaletta laulajan poismenon jälkeen huhtikuussa 2019:

"Reijo Taipale oli minulle kaikkein suurin tangokuningas, jonka mukana lohkesi pois iso osa suomalaisuutta. Taipaleen musiikki on tärkein ainesosa Onnen maan ajankuvassa. Ilman sitä ei olisi olemassa koko elokuvaa.

Reiska ei tehnyt ikinä itsestään numeroa, vaan antoi laulujen puhua puolestaan. Tango on kuin suomalaisten bluesia. Tämä elokuva olkoon jäähyväistervehdykseni Reijo Taipaleelle."

Rooleissa: Pertti Koivula, Katariina Kaitue, Anja Pohjola,Taisto Reimaluoto, Leo Raivio ja Reijo Taipale.

Keskustele
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto