Hyppää pääsisältöön

Banaanipotkija Pahlman

Nurmikenttien yksilöllinen taiteilija myöntää jalkapallonkin olevan viihdettä. Ammattipianisti kuului 1960-luvulla Suomen maajoukkueen tukipilareihin.

Tietolaatikko

Pahlman voitti mestaruussarjan maalikuninkuuden kolmasti. SM-sarjan kaikkien aikojen maalintekotilastossa hän on toisella sijalla.
Pahlman saavutti Suomen mestaruuden vuonna 1957 HPS:n ja vuonna 1970 Reippaan riveissä.

Kai Pahlman (s. 1935) aloitti jalkapallouransa Helsingin Palloseurassa, josta hän siirtyi Helsingin Jalkapalloklubin paitaan vuonna 1964 riitaannuttuaan Palloliiton johdon kanssa. HJK:sta matka jatkui Lahden Reippaaseen vuonna 1970.

"Banaanipotkustaan" kuuluisa pelaaja oli 1960-luvulla Klubin ottelujen yleisömagneetti.

Pahlman pelasi yhteensä 56 maaottelua vuosien 1954 ja 1968 välillä. Turkulainen pelitoveri Tommy Lindholm on sanonut Kaitsun olleen maajoukkueen hallitseva hahmo niin fyysisesti kuin henkisestikin. Pahlman oli taitava pelaaja ja osasi lukea peliä hyvin.

Ruotsille olympiakultaa ja MM-hopeaa taistellut Gunnar Gren oli yksi Pahlmanin idoleista. Ehkä juuri siksi hän katsoo vuonna 1993 tehdyssä haastattelussa, että maajoukkueemme päätavoitteeksi tulisi asettaa Ruotsin kaataminen.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto