Hyppää pääsisältöön

Hupilauluja rapakon takaa

1920-luvun amerikansuomalaiset kupletistit käsittelivät lauluissaan hilpeästi niin uskontoa, kehitysoppia, politiikkaa kuin Neuvostoliiton avioliittolainsäädäntöä.

Kotoiset suomalaiset kansanlaulut saivat Yhdysvalloissa usein omaa erityisväriä paikallisten jazzvaikutteisten soittajien myötä.

Vasemmistoaatteilla oli vahva kannatus suomalaissiirtolaisten keskuudessa, ja radikaalit virtaukset saivat ilmauksensa kupleteissakin.

Ahkerimpia työväenhenkisiä lauluntekijöitä oli syndikalistisen IWW-järjestön kannattaja Arthur Kylander. "Lumber jäkissä" lauletaan metsureista eli lumberjackeista, taivasparodia "Oi kuinka engeliksi mielin" taas on sukua Joe Hillin pilkkalaululle Pie in the Sky.

Uskonnon kustannuksella hupailtiin myös kappaleessa Ikäneito pelastusarmeijassa. Daytonin apinajutun aiheena on Tennesseessä pidetty oikeudenkäynti, jossa muuatta opettajaa syytettiin Raamatun luomiskertomuksen arvostelusta.

"Katinkan" vuonna 1930 levytetty versio kertoo Neuvosto-Venäjän vapaamielisestä avioliittolainsäädännöstä. Sakilaisten laulu puolestaan kuvaa hieman nykyisen gangsta-rapin tapaan nuorison alakulttuuria, joka kukoisti Helsingin työläiskaupunginosissa 1900-luvun alussa.

Tietolaatikko

Punaliivi. Säv. ja san. tuntematon. Es. Erik Kivi. Victor 1926.
Lumber jäkki. Säv. ja san. Arthur Kylander. Es. Arthur Kylander. Victor 1927.
Oi tyttö. Säv. ja san. tuntematon. Es. Leo Kauppi ja Antti Kosolan trio. Columbia 1927. Sävelmä on tuttu mm. Perustuslaillisten riemumarssista.
Oi kuinka engeliksi mielin. San. Arthur Kylander. Es. Arthur Kylander. Victor 1929.
Laivan kannella. Säv. tuntematon, san. Pasi Jääskeläinen. Es. Leo Kauppi ja Antti Kosolan trio. Columbia 1928. Melodia on yhdistelmä Stephen Fosterin kappaleesta Camptown Races ja merimieslaulusta Sacramento, josta englanninkielinen kertosäe on peräisin.
Katinka. Venäläinen kansansävel, sov. Henry Tobias, suom. san. tuntematon. Es. Akseli Vuorisola. Columbia 1928. Kappale tunnetaan Suomessa paremmin Brita Koivusen eri sanoilla levyttämänä iskelmänä (1959).
Daytonin apinajuttu. Säv. Antti Syrjäniemi, san, tuntematon. Es. Antti Syrjäniemi. Victor 1929.
Ei tule suvi. Säv. ja san. tuntematon. Es. Leo Kauppi ja Antti Kosolan orkesteri. Columbia 1929.
Ikäneito pelastusarmeijassa. Säv. ja san. tuntematon. Es. Ilmari Hautala ja Antti Kosolan orkesteri. Columbia 1930.
Sakilaisten laulu (Puppchen, du bist mein Augenstern). Säv. Jean Gilbert, suom. san. G.B. Es. Ilmari Hautala ja Antti Kosolan orkesteri. Columbia 1930. Melodia on operettilaulusta Puppchen, du bist mein Augenstern (1912). Alkuperäinen teksti ilmestyi Tuulispää-pilalehdessä vuonna 1917.

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto