Hyppää pääsisältöön

Vieno Kekkonen laulaa

Vieno Kekkonen oli yksi 1950-luvun esille nostamista merkittävistä naislaulajista. Savolaistyttö nousi pinnalle Annikki Tähden ja Brita Koivusen vanavedessä.

Tietolaatikko

Nukkumatti (Mister Sandman). Säv. ja san. Pat Ballard, sov. Toivo Kärki, suom. san. Orvokki Itä. Es. Vieno Kekkonen ja Decca-yhtye. Decca 1955. Kappale on Vieno Kekkosen ensilevytys.
Preerian keltainen ruusu (Yellow Rose of Texas). Kansansävel, alkuper. sov. Don George, sov. Matti Viljanen, suom. san. Saukki. Es. Vieno Kekkonen ja Decca-yhtye. Decca 1955.
Tie (Gelsomina). Säv. Nino Rota, sov. Matti Viljanen, suom. san. Kullervo. Es. Vieno Kekkonen ja Decca-orkesteri. Decca 1956. Federico Fellinin La Strada -filmin tunnussävelmä oli Vieno Kekkosen ensimmäinen hitti.
Kuolleet lehdet (Les feuilles mortes). Säv. Joseph Kosma, sov. Matti Viljanen, san. Jacques Prevert, suom. san. Kullervo. Es. Vieno Kekkonen ja Decca-orkesteri. Decca 1956.
Sateenkaaren tuolla puolen (Over the Rainbow). Säv. Harold Arlen, sov. Erkki Melakoski, san. E. Y. Harburg, suom. san. Usko Kemppi. Es. Vieno Kekkonen ja Erkki Melakosken orkesteri. Decca 1956.
Suezista etelään. Säv. Karl Stein (=Toivo Kärki), sov. Matti Viljanen, san. Rauni Kouta (=Reino Helismaa). Es. Vieno Kekkonen ja Decca-orkesteri. Decca 1956. Kappale levytettiin Suezin kriisin aikoihin. Sanoittaja Reino Helismaa elvytti sen Masa Niemen laulettavaksi elokuvaan "Pekka ja Pätkä Suezilla" (1958).
Uska Dara (Katibim). Kansansävel, suom. san. Rainer Kisko (=Reino Helismaa). Es. Vieno Kekkonen ja Decca-orkesteri. Decca 1956.
Ilta pienessä kaupungissa (La Panse). Säv. Furio Rendine, sov. H. Bruesewitz, san. Egidio Pisano, suom. san. Reino Helismaa. Es. Vieno Kekkonen ja Decca-orkesteri. Decca 1957.
Rakkauden kiertokulku (Le grand tour de l´amour). Säv. ja san. Don Reid – Arthur Altman, sov. Matti Viljanen, suom. san. Reino Helismaa. Es. Vieno Kekkonen ja Decca-orkesteri. Decca 1957. Laulun levytti uudelleen Rauli Badding Somerjoki vuonna 1984.

Karttulassa vuonna 1934 syntynyt Vieno Kekkonen (oik. Vieno Sauri) esiintyi ensi kertaa julkisesti jo 7-vuotiaana. Esiintymiskokemusta hän hankki teatterikoulussa.

Spede Pasanen houkutteli opiskelijatytön laulamaan Savolaiseen osakuntaan. Sieltä hänet usutettiin Musiikki-Fazerin koelaulutilaisuuteen.

Kekkosen laulettavaksi valikoitui paljon käännöskappaleita, jotka näihin aikoihin tekivät voimallisesti tuloaan suomalaiseen iskelmään. Kekkonen levytti etenkin monia italialaisia sävelmiä.

Hänen 1950-luvun menestyksiään olivat Tie, Uska Dara, Rakkauden kiertokulku, Ilta pienessä kaupungissa, Katjusha ja Hiljaa virtaa joki.

Iskelmäeksotiikka oli hyvin edustettuna Vieno Kekkosen levyillä. Se huipentui kosmopoliittiseen Rakkauden kiertokulkuun, jossa käytiin läpi koko Eurooppa, osa Lähi-idästä ja Grönlanti.

Tv-ohjelmassa Arkipäivä Vieno Kekkonen esittää kahvilan tarjoilijaa, joka laulaa kappaleet At the Cafe Rendezvous, Vanhanaikaista rakkautta ja It Don´t Mean a Thing If You Ain´t Got the Swing. Jiveä tanssivat suositut tv-esiintyjät Irina Kugler ja Kosti Aaltonen.

Teksti: Jukka Lindfors

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto