Hyppää pääsisältöön

Rauta-ajan raportti

Kuinka kansalliseepoksemme muuttui suurelokuvaksi? Raportti kuvaa Paavo Haavikon käsikirjoittaman ja Kalle Holmbergin ohjaaman neliosaisen Rauta-ajan valmistumista.

Rauta-aika perustuu Paavo Haavikon Kalevala-aiheiseen runoelmaan ja käsikirjoitukseen. ”Aluksi epäilin työtä perinteiden luoman painolastin takia, mutta Paavo Haavikko ratkaisi ensimmäisen – ehkä tärkeimmän – asian: näkökulman, lähestymistavan”, sanoo ohjaaja Kalle Holmberg.

”Jos olisi jääty Gallen-Kallelan, Sibeliuksen tai Eino Leinon tulkintojen armoille, olisi toistettu vanhaa. Perinteiden painosta piti irtautua mutta se oli vaikeaa.”

Raportti seuraa Rauta-ajan valmistumista aina ensimmäisistä kuvauksista alkaen: joukkokohtauksia luonnon armoilla, urakointia lakkojen ja byrokratian jaloissa, tekijöiden tuntoja ja motivaatiota. Kolmasosa elokuvan materiaalista kuvattiin Ilomantsissa, alkuperäisessä kansanrunouden maisemassa.

Rauta-ajan on nähnyt arviolta 100 miljoonaa eurooppalaista katsojaa. Yleisradion tuottama elokuva palkittiin Prix Italialla vuonna 1983.

Lue lisää:

Näyttelijä Esko Salminen Pohjolan isännän roolissa Rauta-aika tv-sarjassa. Pohjolan isäntä seisoo selin kalliolla, hänen paljaaseen selkäänsä on piirretty kartta.
Video katsottavissa 18.6.2019 00:01

Rauta-aika kiisti kuvittavansa Kalevalaa

"Unohda Kalevala", kuului käsikirjoittaja Paavo Haavikon neuvo ohjaaja Kalle Holmbergille. Kunnianhimoinen työryhmä noudatti neuvoa, ja pitkään työstetty neliosainen Rauta-aika oli valmistuessaan vuonna 1982 sensaatio. Teoksesta muodostui vedenjakaja kalevalaisen maailman tulkintaperinteessä.

Keskustele
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto