Kuinka kansalliseepoksemme muuttui suurelokuvaksi? Raportti kuvaa Paavo Haavikon käsikirjoittaman ja Kalle Holmbergin ohjaaman neliosaisen Rauta-ajan valmistumista.
Rauta-aika perustuu Paavo Haavikon Kalevala-aiheiseen runoelmaan ja käsikirjoitukseen. ”Aluksi epäilin työtä perinteiden luoman painolastin takia, mutta Paavo Haavikko ratkaisi ensimmäisen – ehkä tärkeimmän – asian: näkökulman, lähestymistavan”, sanoo ohjaaja Kalle Holmberg.
”Jos olisi jääty Gallen-Kallelan, Sibeliuksen tai Eino Leinon tulkintojen armoille, olisi toistettu vanhaa. Perinteiden painosta piti irtautua mutta se oli vaikeaa.”
Raportti seuraa Rauta-ajan valmistumista aina ensimmäisistä kuvauksista alkaen: joukkokohtauksia luonnon armoilla, urakointia lakkojen ja byrokratian jaloissa, tekijöiden tuntoja ja motivaatiota. Kolmasosa elokuvan materiaalista kuvattiin Ilomantsissa, alkuperäisessä kansanrunouden maisemassa.
Rauta-ajan on nähnyt arviolta 100 miljoonaa eurooppalaista katsojaa. Yleisradion tuottama elokuva palkittiin Prix Italialla vuonna 1983.
Rauta-aika valokuvina
Antero Tenhusen valokuvia
Rauta-ajan kulisseissa
Antero Tenhusen valokuvia Rauta-ajan kuvauksista
Lue lisää:
Rauta-aika kiisti kuvittavansa Kalevalaa
"Unohda Kalevala", kuului käsikirjoittaja Paavo Haavikon neuvo ohjaaja Kalle Holmbergille. Kunnianhimoinen työryhmä noudatti neuvoa, ja pitkään työstetty neliosainen Rauta-aika oli valmistuessaan vuonna 1982 sensaatio. Teoksesta muodostui vedenjakaja kalevalaisen maailman tulkintaperinteessä.
