Hyppää pääsisältöön

Pienviljelijöitä-sarjassa Mikko Niskanen palasi dokumentoimaan muuttuvan maaseudun ongelmia

Mikko Niskasen tuottama neliosainen Pienviljelijöitä -dokumenttisarja.
Mikko Niskasen tuottama neliosainen Pienviljelijöitä -dokumenttisarja. Kuva: Yle kuvanauha kuvakaappaus,1973,Pienviljelijöita

Keskisuomalaiset pienviljelijät olivat elokuvaohjaaja Mikko Niskaselle tuttu ja rakas aihepiiri. Dokumenttisarjan tuottajana ja tekijänä Niskanen palasi vuonna 1973 tähän hänelle tärkeään aiheeseen.

Pienviljelijöitä-dokumenttisarjassa esiintyy samoja hahmoja kuin Mikko Niskasen traagisessa mestariteoksessa Kahdeksan surmanluotia.

Dokumenttisarjaan kuuluu neljä osaa: Veikko ja Linnea, Lisäansioissa, Pellot paketissa sekä Sakari ja Liisa.

”Linnea on yksi kymmenistä tuhansista kuten Veikkokin. He ovat osa Suomen suurinta vähemmistöä. Liikaa he eivät vaadi, vain oikeudenmukaista korvausta kovasta työstä. Onko vaatimus kohtuuton?” kysyy Niskanen pienviljelijöiden puolesta dokumentissa.

Aikoinaan Linnea ja Veikko Paananen suostuivat vastentahtoisesti mukaan dokumenttiin. Mutta ryhtyivät lopulta, kun tuttu mies Niskanen alkoi vain kuvata: ”Se meni niin kuin tuttuuden kaupalla”, muistelee Linnea haastattelussa 2006. Ja Veikko jatkaa: ”Täältähän Mikko Niskanen on kotoisin, kotikylä on sama Liimattala”.

Vielä eläkeläisinäkin vuonna 2006 Veikko ja Linnea Paananen asustivat samalla.

Kommentit
  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto