Hyppää pääsisältöön

Se minun töistäni - Matti Pellonpää

Matti Pellonpää (1951-1995) oli sukupolvensa lahjakkaimpia näyttelijöitä. Eero Tuomikosken dokumentissa tapaamme Pellonpään vuonna 1984, Kaurismäkien Arvottomat-elokuvan jälkeen, mutta ennen varsinaista suurta läpimurtoaan.

Näyttelijän on vaikea olla näyttelemättä. Oleminen kameran edessä ilman roolin tukea tuntuu alastomalta ja pelottavaltakin.

"Sä olet ilman maskia, mutta et ilman roolia", irvailee Paavo Piskonen Pellonpäälle dokumentin kuulussa julkkis kylvyssä -kohtauksessa.

Dokumentissa näemme Peltsin myös tutusti boheemina, sekä kulkurina, jonka omaisuus mahtui yhteen kenkälaatikkoon. Kenkälaatikon olemassaolosta ei tosin ollut pitävää näyttöä.

Keskeisessä osassa on myös näyttelijä Paavo Piskonen. Piskosen Cannesin-matka Timo Linnasalon Aikalainen-elokuvan jälkeen on yksi dokumentin käänteistä.

"Paavo Piskonen oli valitsemani katalysaattori Pellonpäälle", sanoo ohjaaja Tuomikoski haastattelussa 2007. "Ohjaajan dramaturginen tehtävä on löytää kohtausten sellainen perusluonne, josta voi olettaa, että kipinä lähtee lentämään. Löytää asetelma, joka synnyttää luovan virityksen näiden ihmisen välille."

Se minun töistäni - Matti Pellonpää -dokumentissa resutaan viinahuuruisesti Helsingin ja Tampereen kapakoissa. "Mutta", muistuttaa ohjaaja Tuomikoski itsekin vakavoituen, "vaikka tässä ollaan aika leikkisiä, sen ei pitäisi ollenkaan estää sitä tosiasiaa, että kyseessä on hieno taiteilija ja hieno herrasmies, jonka suoritukset erityisesti Aki Kaurismäen elokuvissa myöhemmin ovat aivan huippuluokkaa."

Tietolaatikko

Matti Kalervo "Peltsi" Pellonpää (28. maaliskuuta 1951 Helsinki – 13. heinäkuuta 1995 Vaasa).

Kommentit
  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973. Pakkasesta huolimatta vastaanotto Suomessa oli lämmin.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto