Hyppää pääsisältöön

Kun näköradio tuli

Kun ensimmäiset näköradiot eli televisiot ilmestyivät markkinoille, tunsi Suomikin hengittävänsä muun maailman tahtiin.

Vaikka säännöllisiä tv-lähetyksiä vuonna 1956 vasta suunniteltiin, esiteltiin alan uutuuksia näyttävästi monipäiväisillä messuilla.

Tekniikan ihmeissä olikin päivittelemistä, kun näyttelyosastoilla saattoi seurata sekä idän että lännen lähetyksiä.

Teekkarien ensimmäinen koelähetys oli nähty keväällä 1955. Yleisradio aloitti omat koelähetyksensä vuonna 1957 ja varsinaiset lähetykset seuraavana vuonna.

Radiomaana Suomi oli jo vanha tekijä. Vastaanottimien lajikirjo oli niin laaja, että kuluttajilla oli jopa valinnanvaraa.

Hyvän äänentoiston ohella keskeistä oli myös vastaanottimen ulkonäkö. Tyylikkäät radio- ja levysoitinyhdistelmät olivat jo osa vauraimpien kotien sisustusta.

Teksti: Reijo Perälä

  • Haapa klapisee ja sumu pitää ääntä Tiina Harpfin lastenkuunnelmissa

    Tiina Harpf jätti puumerkkinsä Lasten Radion seikkailuihin

    Mustan myllyn mestari ja Velhojuuri ovat esimerkkejä Yle Areenassa olevista lastentuotannoista, jotka Tiina Harpf ohjasi Yleisradiolle 1980-luvulla. Harpfin kuunnelmat klapisevat, helisevät, ja joskus niissä soi aimo annos hiljaisuutta. Juonenkäänteistä löytyy mustaa magiaa ja noitavainoja sekä seikkailunriemua. Päähenkilöitä johdattaa usein uteliaisuus.

  • Reino Paasilinna – kiisteltyjen ohjelmien toimittajasta Ylen kiistellyksi pääjohtajaksi

    Toimittaja Reino Paasilinnasta Ylen toimitusjohtajaksi.

    Reino Paasilinna (s. 1939) oli Yleisradion toimittaja ja myöhemmin myös pääjohtaja, jonka toimittamat ohjelmat synnyttivät keskustelua ja lehtiotsikoita. Ohjelmat olivat usein myös sellaisia, jotka eivät miellyttäneet Yleisradion johtoa. Artikkeliin on koottu joitakin esimerkkejä Reino Paasilinnan toimittamista ohjelmista.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto