Hyppää pääsisältöön

Donner muistelee Ingmar Bergmania

Jörn Donnerin mukaan Ingmar Bergman oli ohjaajana hyvä kuuntelija, mutta ihmisenä kuin krokotiili.

Kulttuuriuutisten toimittaja Antti Karhumäki haastatteli Donneria heti Bergmanin kuolinuutisen kantauduttua Suomeen.

Donner sanoo Bergmanin olleen elokuvantekijänä ammattilainen. Tosin hän kertoo, että kun Bergman teki ensimmäistä elokuvaansa vuonna 1945 kuka tahansa kameramieskin tiesi elokuvan tekemisestä aloittelevaa ohjaajaa enemmän. Mutta Bergmanilla oli jano oppia, ja vuoteen 1951 mennessä hänestä oli Donnerin mukaan kypsynyt ammattilainen.

Jörn Donner tuotti Ingmar Bergmanin Fanny ja Alexander -elokuvan. Bergman itse oli alunperin sitä mieltä, että elokuva pitäisi kuvata Saksassa, koska vain sieltä löytyisi vaadittavaa ammattitaitoa. Donner sai kuitenkin käännettyä ohjaajan pään. Elokuva päätettiin kuvata Ruotsissa ja Donnerin harteille jäi varojen hankinta.

Vaikka valmisteluvaihessa kukaan ei tuntunut uskovan elokuvan mahdollisuuksiin, tuli Fannysta ja Alexanderista kainsainvälinen menestys. Elokuva sai kaiken kaikkiaan neljä Oscar-palkintoa, myös Donner sai omansa tuottajan ominaisuudessa.

Donnerin mielestä Fanny ja Alexander ei ole Bergmanin paras elokuva, mutta se on antologia parhaita teemoja. Donnerin mukaan sekahedelmäkeittokin voi olla hyvä.

Donner uskoo Bergmanin olleen viimeisinä vuosinaan tyytyväinen elämäänsä: - Hän sai tehtyä sen minkä halusi.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto