Hyppää pääsisältöön

Donner muistelee Ingmar Bergmania

Jörn Donnerin mukaan Ingmar Bergman oli ohjaajana hyvä kuuntelija, mutta ihmisenä kuin krokotiili.

Kulttuuriuutisten toimittaja Antti Karhumäki haastatteli Donneria heti Bergmanin kuolinuutisen kantauduttua Suomeen.

Donner sanoo Bergmanin olleen elokuvantekijänä ammattilainen. Tosin hän kertoo, että kun Bergman teki ensimmäistä elokuvaansa vuonna 1945 kuka tahansa kameramieskin tiesi elokuvan tekemisestä aloittelevaa ohjaajaa enemmän. Mutta Bergmanilla oli jano oppia, ja vuoteen 1951 mennessä hänestä oli Donnerin mukaan kypsynyt ammattilainen.

Jörn Donner tuotti Ingmar Bergmanin Fanny ja Alexander -elokuvan. Bergman itse oli alunperin sitä mieltä, että elokuva pitäisi kuvata Saksassa, koska vain sieltä löytyisi vaadittavaa ammattitaitoa. Donner sai kuitenkin käännettyä ohjaajan pään. Elokuva päätettiin kuvata Ruotsissa ja Donnerin harteille jäi varojen hankinta.

Vaikka valmisteluvaihessa kukaan ei tuntunut uskovan elokuvan mahdollisuuksiin, tuli Fannysta ja Alexanderista kainsainvälinen menestys. Elokuva sai kaiken kaikkiaan neljä Oscar-palkintoa, myös Donner sai omansa tuottajan ominaisuudessa.

Donnerin mielestä Fanny ja Alexander ei ole Bergmanin paras elokuva, mutta se on antologia parhaita teemoja. Donnerin mukaan sekahedelmäkeittokin voi olla hyvä.

Donner uskoo Bergmanin olleen viimeisinä vuosinaan tyytyväinen elämäänsä: - Hän sai tehtyä sen minkä halusi.

Kommentit
  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto