Hyppää pääsisältöön

Opettajalle

Tervaleppä ja harmaaleppä

Tervaleppämetsää.

Tervaleppämetsä. Kuva: Risto Salovaara/Yle Tervaleppämetsää. Kuva: Yle/ Risto Salovaara tervaleppä,leppä,puut

Kirjoittanut: Yle

Julkaistu 09.08.2007 - 00:00. Päivitetty 11.10.2016 - 14:01

Lepät saapuivat Suomeen luultavasti ensimmäisten lehtipuiden mukana noin 7000 vuotta sitten. Suomessa esiintyy kaksi leppälajia: tervaleppä ja harmaaleppä.

Tervaleppä(Alnus glutinosa)

15-30 m korkea
kosteiden paikkojen laji

Harmaaleppä(Alnus incana)

15-20 m korkea
kasvaa puuna tai pensaana
viihtyy kuivemmassakin ympäristössä

Tervaleppä kasvaa kosteilla ja ravinteisilla paikoilla ja viihtyy siksi merten ja suurien järvien rannoilla sekä lehdoissa. Harmaaleppä tulee toimeen kuivemmissakin olosuhteissa.

Tervalepän latvus on pyöreähkö, kaarna tumma ja uurteinen. Lehdet ovat tummanvihreät ja tylppäkärkiset. Harmaaleppä on kapealatvuksinen ja sileäkuorinen ja sen lehdet ovat soikeahkot.

Lepät pudottavat lehtensä vihreänä, koska niiden ei tarvitse muiden puiden tavoin varastoida typpeä runkoonsa talven ajaksi.

Tervaleppä. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Tervaleppä. Kuva: Risto Salovaara/YleTervaleppä. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Harmaaleppä. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Harmaaleppä. Kuva: Risto Salovaara/YleHarmaaleppä. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Harmaaleppä. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Harmaaleppä. Kuva: Risto Salovaara/YleHarmaaleppä. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Harmaa- ja tervaleppä. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Harmaa- ja tervaleppä. Kuva: Risto Salovaara/YleHarmaa- ja tervaleppä. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Lepän sahauspinta punastuu. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Lepän sahauspinta punastuu. Kuva: Risto Salovaara/YleLepän sahauspinta punastuu. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Lepän juurinystyröitä. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Lepän juurinystyröitä. Kuva: Risto Salovaara/YleLepän juurinystyröitä. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Tervaleppä pölyttää aikaisin keväällä. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Tervaleppä pölyttää aikaisin keväällä. Kuva: Risto Salovaara/YleTervaleppä pölyttää aikaisin keväällä. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Perustuu ohjelmaan: Ekolokero

Muokattu ulkoasua 11.10.2016

Korona sai meidät tiimaamaan, wappaamaan ja hängäröimään – pandemia vaikuttaa välillisesti myös kieleen

Vierassanat sopeutuvat ja mukautuvat yleiskieleen.

Tänä keväänä etäyhteydenpito on tiiviimpää kuin koskaan aiemmin. Etäviestimiselle syntyy myös uusia, rentoja nimityksiä vanhojen tuttujen skypettämisen ja mesettämisen rinnalle.

Kommentteja 16
Alkavatko koronauutiset jo tökkiä? Kun poikkeustila pamahtaa päälle, mieli ei tahdo pysyä mukana

Olemme globaalisti pihalla. Sellainen syö voimia.

On hyvin tavallista, että shokin jälkeen ihminen alkaa ahmia tietoa häntä kohdanneesta kriisistä. Uutisia on seurattava 24/7. Sitten iskee väsymys, ja koko aihe kypsyttää. Näin toimii ihmistä suojeleva mieli. Koronapandemia on jo nyt aiheuttanut monta päällekkäistä ja peräkkäistä shokkia. Mieli käsittelee kriisejä asteittain, ja tunteet aaltoilevat eri tahtisesti eri ihmisillä.
Kaikki vanhemmat eivät pysty opettamaan lapsiaan kotona – poikkeustilanne repii yhä isompia railoja asuinalueiden välille

Kouluihin voi tulla pyyntöjä, voisiko lapset tulla kouluun.

Kouluissa etsitään nyt kuumeisesti sopivia aineistoja ja tapoja hoitaa opetus etäyhteydellä. On kuitenkin myös kouluja, joissa mietitään miten koteihin saisi yhteyden ja miten jo valmiiksi jaksamisensa äärirajoilla kamppailevat vanhemmat jaksavat kotiin jääneiden lasten kanssa.

Kommentteja 33
Korona on historiallisesti poikkeuksellinen kriisi – vai onko sittenkään?

Nykytilanne muistuttaa paljon sotaa edeltäviä aikoja.

Korona on Suomen ja maailman historiassa poikkeuksellinen kriisi – vai onko sittenkään? Tutkijat löytävät ajasta, jota nyt elämme, paljon yhtäläisyyksiä sota-aikaan.

Kommentteja 12

Carl von Linné kesytti luonnon nimillä ja luokilla

”Luoja loi, mutta Linné järjesti.”

”Luoja loi, mutta Linné järjesti”, kertoo vanha sanonta. Ruotsin tunnetuinta tiedemiestä ja maailmankuulua kasvitieteilijää Carolus Linnaeusta on kiittäminen, että kasveilla, kivillä ja eläimillä on tieteelliset nimet. Hänen tavoitteensa luokitella ja nimetä koko eliökunta oli aikoinaan mullistava.
Lehtipuiden nimet ovat vanhaa perua

Mistä tulevat suomalaisten lehtipuiden nimet?

Mistä tulevat suomalaisten lehtipuiden nimet?

Kommentteja 3

2020

Hasselhängen pryder redan träden och alen blommar – den milda vintern kan göra pollensäsongen lång: "Väldigt ovanligt att det redan finns pollen i luften"

De med björkallergi kan redan känna av symtom.

Dåliga nyheter för alla pollenallergiker: hasseln och alen blommar redan och om vädret fortsätter att vara så här milt kan pollensäsongen bli lång och jobbig, säger Anne Vuorenmaa som är sakkunnig på Allergi-, hud- och astmaförbundet.

2019

Ett sommartrauma eller en lärdom för livet? Traditionen att göra herbarium lever kvar – men har utvecklats under årens lopp

Numera kan växtpressen bytas ut mot kameran.

Högstadieeleven Amanda Perander gör sitt herbarium nu i sommar, pensionerade biologiläraren Kerstin Meinander gjorde sitt på 1960-talet. Grunden är densamma – men antalet växter är numera färre och växtpressen kan bytas ut mot kameran.

Kommentteja 5

2017

Alar på Fabriksudden väcker starka känslor i Hangö

Hangö tar bort smutsig jord. Några vill ha parken kvar ändå.

De alar som fällts i parken på Fabriksudden i Hangö väcker starka känslor hos en del invånare.

Kommentteja 11

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tuomas Nevanlinna: Poikkeustilan julistaminen on äärimmäistä vallankäyttöä, mutta ratkaiseva hetki koittaa kun se lakkautetaan

Poikkeustila on sallittua laittomuutta.

Maailman johtajien julistaessa koronaviruspoikkeustilan tapahtuu seuraavaa: Vanha järjestys hajotetaan, jotta se voisi pelastua, ja laki rikotaan sen itsensä pönkittämiseksi. Suurin uhka liittyy siihen, mitä tapahtuu poikkeustilan jälkeen. Mutta myös perustavalla tavalla uusi alku on mahdollinen, kirjoittaa filosofi Tuomas Nevanlinna esseessään.

Kommentteja 36
Yle Areena tarjoaa paljon kuunneltavaa lapsille

Satuja, äänikirjoja, musiikkia ja kuunnelmia lapsille.

Jos lapsen ruutuaika alkaa paukkua, apu löytyy Yle Areenan kuunneltavista lastenohjelmista. Siellä on tarjolla paljon satuja, äänikirjoja, kuunnelmia ja musiikkia, joita voi kuunnella myös leikkien äärellä tai päivän lepohetkien tukena.
Näin siivoat kotisi oikein koronan aikaan – ota haltuun viisi vinkkiä siivoustohtorilta ja puhtausasiantuntijalta

Tehosta siivousta kosketuspintojen osalta.

Koronavirus voi elää kodin pinnoilla jopa muutamia tunteja vaarallisena, mutta ei hätää! Näillä täsmävinkeillä siivoat kotisi pöpöistä puhtaaksi.
Korona voi levitä myös retkipaikoilla – Metsähallitus varoittaa ruuhkista ja ruohikkopaloista

Ulkoilijoiden on syytä muistaa turvallisuus myös luonnossa.

Kuka olisi uskonut, että retkeilystä tulee yhtäkkiä niin suosittua, että apuun on hälytettävä poliisit järjestystä ylläpitämään? Koronan pelko ei näytä hillitsevän ulkoilijoita, ja Metsähallitus pelkää, että ensi viikonlopusta tulee vaikea. Neljän seinän sisällä sinnitelleet suomalaiset, aurinkoinen sää ja ruohikkopalovaroitus ovat huono yhdistelmä.

Opettajalle

Miksi oppilaita ei saada kuriin? Lappeen koulu keksi keinon, jolla levottomaan kouluun saatiin rauha

Miten Lappeen koulu sai työrauhan kouluun?

Lappeen koulun alkutaival ei ollut helpoimmasta päästä. Koulun käytävillä kuuli haistattelua ja huorittelua, ja oppilaat olivat levottomia. Nyt siellä viihtyvät sekä oppilaat, opettajat että henkilökunta. Miten muutos Lappeenrannassa saatiin aikaiseksi?

Kommentteja 16
Opi myös Yle Areenassa - oppimisen videot samassa paikassa

Yle Areenassa on nyt suora linkki oppimisen videoihin

Ylen oppimiseen liittyvät videot ovat nyt yhden luukun takana Yle Areenassa. Uusi Oppiminen-kokonaisuus on runsaudensarvi kaikille tiedonjanoisille.

Kommentteja 2
Sää ja ilmasto

Ilmaston ja sään havainnointi

Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.
Kiinnostaako koodaus? - Näillä pääset ohjelmoinnin alkuun

Ohjelmointisivustojen linkkejä

Kiinnostaako koodaus? Näillä linkeillä pääset ohjelmoinnin alkuun. Mukana sekä suomalaisia että ulkomaisia sivustoja.

Kommentteja 21

Pääsiäinen yhdistää kristillisiä ja pakanallisia perinteitä

Pääsiäistä viettää kolmasosa maailman väestöstä

Pääsiäinen on kristillisistä juhlista vanhin ja tärkein. Monet pääsiäiseen liittyvät perinteet ovat pohjimmiltaan pakanallisia ja liittyvät valon lisääntymiseen luonnossa.
Miehulainen, rieska, äänenkauna – testaa, tunnistatko Agricolan keksimät sanat!

Mitä tarkoittavat rupeemus, huonollisuus ja vertaveli?

Mikael Agricolan päivää vietetään 9. huhtikuuta. Agricola keksi suomen kieleen tuhansia sanoja, joista suurin osa on edelleen käytössä; esimerkiksi hallitus, isänmaa, omatunto ja raatihuone. Mutta monet ovat unohtuneetkin: arvaatko, mitä tarkoittavat nämä Agricolan keksimät, sittemmin kielestä kadonneet tai merkitykseltään muuttuneet sanat?

Kommentteja 12
Vappu on kevään, työn ja ylioppilaiden juhla

Vappua on vietetty jo 700-luvulla Saksassa.

Vappu vietetään 1. toukokuuta. Se merkitsee useimmille iloista karnevaalijuhlaa kevään tulon kunniaksi. Se on myös työväen ja ylioppilaiden juhlapäivä. Vappu, suomalaisen työn päivä, on virallinen liputuspäivä.
Avaruuskansiot-sarja, 26 osaa

Tutustu aurinkokuntamme ihmeisiin.

26-osainen Avaruuskansiot-sarja esittelee aurinkokuntamme ihmeitä.
Yle Uutisluokka tarjoaa opettajille nykyaikaisen tavan käsitellä uutisten maailmaa opetuksessaan

Opettajille apua mediakasvatukseen Uutisluokan Tripletistä.

Yle Uutisluokan Triplet-palvelun ydin on jokaiseen uutisvideoon tehty taustamateriaali ja tehtävät opettajien käyttöön. Palvelussa käsitellään päivittäin kolmea uutista. Kaikki Tripletissä olevat tehtävät ovat pedagogisen tiimin valmistelemia. Triplet -palvelu on osa Yleisradion Uutisluokan toimintaa.
Ihminen

Ihmiset hahmottavatmaailmaa aistien välityksellä.

Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?
Luontoa harrastamaan

Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.
Solubiologia

Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.
Avaruus

Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.
Elinympäristöt

Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.
Hyönteiset ja muita selkärangattomia

Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.
Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

Suomessa elää kolme sammakkolajia

Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.
Kasvit ja sienet

Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.
Linnut

Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.
Luonnontieteet

Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.
Luontoa harrastamaan

Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.
Maantiede

Maantiede.

Maantiede.
Nisäkkäät

Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.
Solubiologia

Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.
Sää ja ilmasto

Ilmaston ja sään havainnointi

Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.
Yhteinen ympäristö

Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.