Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Oppiminen pääkuva

Opettajalle

Tervaleppä ja harmaaleppä

Tervaleppämetsää.
Tervaleppämetsä. Kuva: Risto Salovaara/Yle Tervaleppämetsää. Kuva: Yle/ Risto Salovaara tervaleppä,lepät,puut
Julkaistu . Päivitetty

Lepät saapuivat Suomeen luultavasti ensimmäisten lehtipuiden mukana noin 7000 vuotta sitten. Suomessa esiintyy kaksi leppälajia: tervaleppä ja harmaaleppä.

Tervaleppä(Alnus glutinosa)

  • 15-30 m korkea
  • kosteiden paikkojen laji

Harmaaleppä(Alnus incana)

  • 15-20 m korkea
  • kasvaa puuna tai pensaana
  • viihtyy kuivemmassakin ympäristössä

Tervaleppä kasvaa kosteilla ja ravinteisilla paikoilla ja viihtyy siksi merten ja suurien järvien rannoilla sekä lehdoissa. Harmaaleppä tulee toimeen kuivemmissakin olosuhteissa.

Tervalepän latvus on pyöreähkö, kaarna tumma ja uurteinen. Lehdet ovat tummanvihreät ja tylppäkärkiset. Harmaaleppä on kapealatvuksinen ja sileäkuorinen ja sen lehdet ovat soikeahkot.

Lepät pudottavat lehtensä vihreänä, koska niiden ei tarvitse muiden puiden tavoin varastoida typpeä runkoonsa talven ajaksi.

Tervaleppä. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Tervaleppä. Kuva: Risto Salovaara/YleTervaleppä. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Harmaaleppä. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Harmaaleppä. Kuva: Risto Salovaara/YleHarmaaleppä. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Harmaaleppä. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Harmaaleppä. Kuva: Risto Salovaara/YleHarmaaleppä. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Harmaa- ja tervaleppä. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Harmaa- ja tervaleppä. Kuva: Risto Salovaara/YleHarmaa- ja tervaleppä. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Lepän sahauspinta punastuu. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Lepän sahauspinta punastuu. Kuva: Risto Salovaara/YleLepän sahauspinta punastuu. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Lepän juurinystyröitä. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Lepän juurinystyröitä. Kuva: Risto Salovaara/YleLepän juurinystyröitä. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Tervaleppä pölyttää aikaisin keväällä. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Tervaleppä pölyttää aikaisin keväällä. Kuva: Risto Salovaara/YleTervaleppä pölyttää aikaisin keväällä. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Perustuu ohjelmaan: Ekolokero

Muokattu ulkoasua 11.10.2016

  • 4. osa: ¡Hogar, dulce hogar!

    Paikan ilmauksia, olla-verbejä, historiaa.

    Tässä osassa opit kysymään tietä ja paikan ilmauksia. Kieliopissa opiskellaan muun muassa olla-verbi merkityksessä "sijaita, olla jossakin": estar – hay. Lisäksi tutustutaan Espanjan historiaan 1500-luvulle saakka.

  • Vihdoinkin mä oon mä

    Joonatan on 28-vuotias transmies.

    Transmies Joonatan kertoo millaista on tulla vihdoin kohdatuksi sellaisena kuin on, miehenä

  • Mediataitoja kouluun

    Mediataitoja kouluun

    Mediakompassi-kokonaisuus koostuu kolmesta eri ohjelmasarjasta, joista ensimmäinen on tarkoitettu alkuopetukseen, toinen alakouluun ja kolmas yläkouluun ja lukioon.

  • Presidentens slott.

    Itsenäisyyspäivä 6.12.

    Suomi itsenäistyi vuonna 1917

    Suomi on itsenäinen valtio. Suomesta tuli itsenäinen, kun eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen tiukan äänestyksen jälkeen 6. päivänä joulukuuta 1917, ja Suomi vapautui Venäjän hallinnosta.

Aiheeseen liittyvää

  • Yksityiskohta Martin Hoffmanin maalauksesta vuodelta 1737 Carl von Linnéstä kädessään hänen mukaansa nimetty kasvi Linnaea borealis (vanamo). Taustalla piirros Linnén kirjasta Praeludia Sponsaliorum Plantarum (1729).

    Carl von Linné kesytti luonnon nimillä ja luokilla

    ”Luoja loi, mutta Linné järjesti.”

    ”Luoja loi, mutta Linné järjesti”, kertoo vanha sanonta. Ruotsin tunnetuinta tiedemiestä ja maailmankuulua kasvitieteilijää Carolus Linnaeusta on kiittäminen, että kasveilla, kivillä ja eläimillä on tieteelliset nimet. Hänen tavoitteensa luokitella ja nimetä koko eliökunta oli aikoinaan mullistava.

Relaterade artiklar

2020

2019

2017

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Juhlapäivät

    Juhlapäivät.

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin.

  • Avaruus

    Tutustu avaruuteen ja havainnoi taivaan valoilmiöitä.

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä?

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tutustutaan suomalaisiin hyönteisiin.

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Linnut

    Tutustutaan suomalaisiin lintuihin.

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tutustutaan Suomen nisäkkäisiin.

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista.

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristökysymys on maailmanlaajuinen.

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.