Hyppää pääsisältöön

1950-luvun maatilalla

Turun Kylämäki
Turun Kylämäki elää 1950-lukua. Kuva: Risto Salovaara/Yle Turun Kylämäki Kuva: Risto Salovaara/Yle Turku,maatilat,1950 (musiikkialbumi),Kuralan Kylämäki

Toimittaja Juha Laaksonen tutustuu Turussa Kuralan Kylämäen museoalueella 1950-luvun maatilan elämään.

Karja pitää perinnemaiseman avonaisena

Maataloudessa, myös karjanpidossa, on tapahtunut suuria muutoksia vuosikymmenten aikana. Vielä 40 vuotta sitten melkein kaikilla tiloilla oli omia lehmiä. Tänä päivänä 9 tilaa 10:stä on luopunut lehmistä. Tänä päivänä laitumet ovat yhden kasvilajin teholaitumia ja tilat yhden eläinlajin tuotantolaitoksia. Toisin oli ennen, silloin maatalon pihapiirissä saattoi tepastella samanaikaisesti kanoja, lampaita, sikoja ja lehmiä. Kaikista niistä oli maatilalle hyötyä ja niistä riitti myös maitoa, villaa, munia ja lihaa myytäväksi muille. Monipuolisuus oli valttia. Laitumet tulivat hoidetuiksi, kun lehmät ja lampaat söivät nurmen lyhyeksi ja samalla lannoittivat ne jätöksillään.

Kuralan Kylämäellä

Kesällä 2006 Ekolokero-sarjassa vierailtiin Kuralan Kylämäellä 1950-luvun maatilalla, jossa eläimet saivat laiduntaa vapaana ja koko museoalue maatiloineen "eli" 50-luvun elämää. Moni turkulaisperhe haki maitonsa suoraan tilalta raakamaitona.

Mutta kesällä 2012 tilanne muuttui, kun tilan karjassa ja sen myötä joissakin maitoa käyttäneissä ja muutoinkin tilalla vierailleissa ihmisissä todettiin vakava EHEC-bakteeritartunta. Viisi 1-7 vuotiasta lasta joutui jopa tehohoitoon. Liikkumista alueella rajoitettiin ja maidon myynti lopetettiin kokonaan.

Nykyään Kylämäki on jälleen vireä museoalue, mutta eläinten pitoa on rajoitettu lähinnä maisemanhoidollisiin tehtäviin.

Kuralan Kylämäellä. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Kuralan Kylämäellä. Kuva: Risto Salovaara/YleKuralan Kylämäellä. Kuva: Risto Salovaara/Yle
1950-luvun keittiössä Kylämäellä. Kuva: Risto Salovaara/Yle

1950-luvun keittiössä Kylämäellä. Kuva: Risto Salovaara/Yle1950-luvun keittiössä Kylämäellä. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Lampaat maisemaa hoitamassa. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Lampaat maisemaa hoitamassa. Kuva: Risto Salovaara/YleLampaat maisemaa hoitamassa. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Kylämäen maatiaiskarjaa. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Kylämäen maatiaiskarjaa. Kuva: Risto Salovaara/YleKylämäen maatiaiskarjaa. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Maatiaiskukko paimentaa kanansa. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Maatiaiskukko paimentaa kanansa. Kuva: Risto Salovaara/YleMaatiaiskukko paimentaa kanansa. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Perustuu ohjelmaan: Ekolokero

  • 4. osa: ¡Hogar, dulce hogar!

    Paikan ilmauksia, olla-verbejä, historiaa.

    Tässä osassa opit kysymään tietä ja paikan ilmauksia. Kieliopissa opiskellaan muun muassa olla-verbi merkityksessä "sijaita, olla jossakin": estar – hay. Lisäksi tutustutaan Espanjan historiaan 1500-luvulle saakka.

  • Vihdoinkin mä oon mä

    Joonatan on 28-vuotias transmies.

    Transmies Joonatan kertoo millaista on tulla vihdoin kohdatuksi sellaisena kuin on, miehenä

  • Mediataitoja kouluun

    Mediataitoja kouluun

    Mediakompassi-kokonaisuus koostuu kolmesta eri ohjelmasarjasta, joista ensimmäinen on tarkoitettu alkuopetukseen, toinen alakouluun ja kolmas yläkouluun ja lukioon.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Juhlapäivät

    Juhlapäivät.

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin.

  • Avaruus

    Tutustu avaruuteen ja havainnoi taivaan valoilmiöitä.

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä?

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tutustutaan suomalaisiin hyönteisiin.

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Linnut

    Tutustutaan suomalaisiin lintuihin.

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tutustutaan Suomen nisäkkäisiin.

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista.

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristökysymys on maailmanlaajuinen.

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.