Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Oppiminen pääkuva

Opettajalle

Kihokki on lihansyöjäkasvi

Pyöreälehtikihokki.
Pyöreälehtikihokki. Kuva: Risto Salovaara/Yle Pyöreälehtikihokki. Kuva: Yle/ Risto Salovaara kasvit,Kihokkikasvit,Pyöreälehtikihokki,lihansyöjäkasvit
Julkaistu . Päivitetty

Vihreänruskeaan suomaisemaan tuovat kesällä väriä kihokkien punaiset lehtiruusukkeet. Kihokit ovat lihansyöjäkasveja, jotka parantavat ravinnon, erityisesti typen, saantiaan pyydystämällä hyönteisiä tahmeilla lehdillään.

Tietolaatikko

Kihokit (Drosera)

  • lihansyöjäkasveja
  • saalistavat lehdissä olevien limapisaroiden avulla

Suomessa esiintyvät kihokit:

  • pitkälehtikihokki
  • pyöreälehtikihokki
  • pikkukihokki (vaarantunut laji)

Suomessa kasvaa kolme kihokkilajia: pitkälehti-, pyöreälehti- ja pikkukihokki, joista viimeisin on uusimman uhanalaisarvioinnin mukaan vaarantunut laji.

Kihokin valkoiset kukat ovat yksittäisen kukkavanan päässä. Ne avautuvat lämpimällä auringonpaisteella yksi kerrallaan.

Pisarat houkuttavat hyönteisiä

Lehdissä olevien karvojen päihin erittyy pisaroina tahmeaa, liimamaista nestettä, joka houkuttelee hyönteisiä. Kimaltava pisara on kuitenkin ansa: hyönteinen ei löydäkään mettä vaan jää kiikkiin.

Lehden karvat kiertyvät saaliin ympärille, ja nesteen sisältämät enstyymit alkavat hajottaa sen pehmeitä osia. Muutamassa viikossa hyönteisestä jäljelle jää vain sulamattomat osat kuten kitiinikuori. Kihokki tulee toimee myös ilman hyönteisiä, mutta tällöin kasvu jää vaatimattommaksi.

Kihokkien lisäksi kasveistamme kuusi vesiherne- ja kolme yökönlehtilajia käyttävät  eläinravintoa hyväkseen.

Pyöreälehtikihokki. Kuva: Jari Flink / Yle

Pyöreälehtikihokki. Kuva: Jari Flink / YlePyöreälehtikihokki. Kuva: Jari Flink / Yle

Perustuu ohjelmaan: Ekolokero

  • 4. osa: ¡Hogar, dulce hogar!

    Paikan ilmauksia, olla-verbejä, historiaa.

    Tässä osassa opit kysymään tietä ja paikan ilmauksia. Kieliopissa opiskellaan muun muassa olla-verbi merkityksessä "sijaita, olla jossakin": estar – hay. Lisäksi tutustutaan Espanjan historiaan 1500-luvulle saakka.

  • Vihdoinkin mä oon mä

    Joonatan on 28-vuotias transmies.

    Transmies Joonatan kertoo millaista on tulla vihdoin kohdatuksi sellaisena kuin on, miehenä

  • Mediataitoja kouluun

    Mediataitoja kouluun

    Mediakompassi-kokonaisuus koostuu kolmesta eri ohjelmasarjasta, joista ensimmäinen on tarkoitettu alkuopetukseen, toinen alakouluun ja kolmas yläkouluun ja lukioon.

Aiheeseen liittyvää

Relaterade artiklar

2022

2021

  • Nokkosperhonen oransissa kukassa

    Fjärilsbeståndet ser unikt ut i sommar – vårens och sommarens arter flyger samtidigt

    Sällsynt fjärilart finns i Dalsbruk.

    I sommar har många upplevt att det finns märkbart mycket fjärilar som flyger omkring. Detta beror i stort sätt på de exceptionella väderförhållandena i år, inte nödvändigtvis på att det skulle finnas mera fjärilar i år jämfört med tidigare år, som man kanske kunde tro. För fjärilarna var det ännu rätt kallt i maj, vilket betyder att de tidiga arterna som vanligtvis syns till redan på våren var sena i starten och började flyga runt först på sommaren. Samtidigt blev det väldigt varmt redan i juni, vilket i sin tur ledde till att sommararterna varit ovanligt tidigt ute.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Valheenpaljastajan mediataitopaketti koululaisille ja opiskelijoille

    Verkossa valheet leviävät kuin kulovalkea

    Yle Oppiminen on koonnut 5.–6. luokille, 7.–9. luokille, lukioille ja ammattikouluille mediataitopaketit, joista saa 1–2 oppitunnin mittaisen kokonaisuuden. Materiaalina on Valheenpaljastaja-video, jossa toimittaja-tietokirjailija Johanna Vehkoo kertoo verkossa esiintyvästä harhaanjohtamisesta ja valheista.

  • Juhlapäivät

    Juhlapäivät.

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin.

  • Avaruus

    Tutustu avaruuteen ja havainnoi taivaan valoilmiöitä.

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä?

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tutustutaan suomalaisiin hyönteisiin.

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Linnut

    Tutustutaan suomalaisiin lintuihin.

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tutustutaan Suomen nisäkkäisiin.

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista.

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristökysymys on maailmanlaajuinen.

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.