Hyppää pääsisältöön

Yleisurheilun MM-kisaperinne alkoi Helsingistä 1983

Yleisurheilun ensimmäiset MM-kisat pidettiin Helsingissä elokuussa 1983. Tapahtuman ehdoton merkkimies oli kolme kultaa kahmaissut amerikkalainen Carl Lewis.

Kisat avasi tasavallan presidentti Mauno Koivisto. Avajaisohjelmaan kuului mm. 154 osallistujajoukkueen sisäänmarssi ja eri maiden lipuilla varustautuneiden lipunkantajien esiintyminen kentällä Jorma Panulan säveltämän kisafanfaarin tahdissa. Tapahtumassa lauloivat oopperalaulaja Martti Talvela ja Klemetti-Opiston kamarikuoro, jotka säestivät myös Suomen naisten liikuntakasvatusliiton valiovoimistelijoiden värikästä näytöstä. Joukkuevoimistelun koreografian oli laatinut Raija Riikkala.

Avajaiset olivat ainakin suomalaisittain näyttävät mutteivät kovin railakkaat. Ajankohtaisen Kakkosen MM-raportissa Leo Eläin eli Heimo Holopainen irvaileekin niiden "hautajaissaattotunnelmaa". Toimittaja Mari Kiukkaan mukaan muuan ulkomainen kisavieras oli kysäissyt, "milloin ruumis tuodaan kentälle".

Monissa kisoja käsittelevissä uutis- ja ajankohtaisohjelmissa kiinnitettiin huomiota urheilun sponsoritoimintaan ja oheistuotemarkkinoihin, jotka olivat tuolloin Suomessa vielä suhteellisen uusia ilmiöitä.

Kisojen ehdoton kuningas oli USA:n Carl Lewis, joka otti kultaa pituudesta, 100 metriltä ja 4x100 metrin aitajuoksusta.


Miesten 100 m juoksu, voittajana Carl Lewis (USA). Miesten pituus, voittajana Lewis, USA:n kolmoisvoitto. Miesten 4 x 100 metrin viesti, USA voittaa uudella ME-ajalla 37,86.

DDR:n Marita Koch voitti kultaa 200 metrillä sekä molemmista naisten viesteistä. Kochia seurasivat mitalitilastoissa kahden kullan naiset: Tšekkoslovakian Jarmila Kratochvílová (naisten 400 ja 800 m) ja USA:n Mary Decker (naisten 1500 ja 3000 m).


Grete Waitz (Norja) voittaa maratonin. Jarmila Kratochvilova (Tšekkoslovakia) voittaa naisten 800 metrin juoksun. Naisten 400 metrillä syntyy uusi maailmanennätys. Naisten 4 x 400 metrin viesti: DDR voittaa. Naisten 200 metriä, voittajana Marita Koch, toisena Merley Ottey (Jamaika).

Seiväshyppääjä Sergei Bubka aloitti Helsingissä ainutlaatuisen maailmanmestaruusputkensa, joka päättyi vasta vuonna 1999.

Kisojen menestynein maa oli Itä-Saksa eli DDR 25 mitalillaan, joista 11 oli kultaisia. Seuraavina tulivat USA (24/6) ja Neuvostoliitto (20/5).

Suomi oli mitalitilaston kahdeksas. Isäntämaan kolme mitalia edustivat kutakin jaossa olevaa arvometallilajia. Martti Vainio heittäytyi 5000 metrillä pronssille, Arto Bryggare aitoi MM-hopealle, ja Tiina Lillak heitti keihäskultaa.

Lähelle huippua suomalaisurheilijoista pääsi mm. kiekonheittäjä Ari Huumonen, joka sijoittui lopulta neljänneksi uransa pisimmällä heitolla.


Miesten kiekonheitossa Ari Huumonen (Suomi) sijoittuu neljänneksi. Miesten 10 000 m:n juoksu: Alberto Cova (Italia) voittaa, Martti Vainio (Suomi) tulee neljänneksi.


Alberto Juantorena (Kuuba) loukkaantuu 800 metrin alkuerissä ja viedään paareilla pois juoksuradalta. Korkeushyppäjä Sara Simeoni (Italia) loukkaantuu. Naisten 100 metrin juoksussa Evelyn Ashford (USA) loukkaantuu. Miesten 3000 metrin estejuoksussa Henry Marsh USA) kaatuu kuivaesteellä. Miesten 4 x 400 metrin viestissä kolmannella osuudella USA:n Willy Smith kaatuu ja pudottaa kapulan.


Helena Fibingerova (Tshekkoslovakia) voittaa kisan naisten kuulantyönnön ja halaa järjestysmiehet. Miesten kolmiloikka: Zdzislaw Hoffmann (Puola) voittaa, Willie Banks (USA) toinen.


Edwin Moses (USA) voittaa miesten 400 metrin aitajuoksun. Mary Decker (USA) voittaa naisten 1500 m juoksun.


Miesten keihäänheitossa Aimo Aho (Suomi) ja Esa Utriainen (Suomi) putoavat jatkosta, Detlef Michel (DDR) voittaa, toisena Tom Petranof (USA), kolmas Dainis Kula (Neuvostoliitto). Miesten korkeus: Gennadi Avdejenko (Neuvostoliitto) voittaa, Tyke Peacock (USA) toisena, Zhu Jianhua (Kiina) kolmas.

Kisojen päätösjuhlassa nähtiin muun muassa voimisteluesitys, jossa stadionin nurmelle muodostettiin Suomen lippu sekä kisojen seuraavan isäntämaan Italian lippu.

HUOM: Valitettavasti Yliesurheilun MM-kilpailuiden ohjelmanäytteet ovat sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa ja suomalaisten palvelimien kautta.
OBS: På grund av våra kontraktsvillkor är programmet tyvärr endast tillgängligt i Finland och via finska servrar.
NOTE: Due to the terms of our agreements this programme is unfortunately only available in Finland and via Finnish servers.

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

  • Pakanamaan kartta valokuvissa

    Näin Pakanamaan kartta kuvattiin

    Pakanamaan kartta kuvattiin vuonna 1990 Suomessa ja Britanniassa. Tässä valikoitu otos kuvausten aikana otetuista, nyt Ylen valokuva-arkistosta löytyvistä valokuvista.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

  • Pakanamaan kartta valokuvissa

    Näin Pakanamaan kartta kuvattiin

    Pakanamaan kartta kuvattiin vuonna 1990 Suomessa ja Britanniassa. Tässä valikoitu otos kuvausten aikana otetuista, nyt Ylen valokuva-arkistosta löytyvistä valokuvista.

  • Niklas Herlinin Uusi Suomi

    Niklas Herlin ja Uusi Suomi verkkolehti Arto Nybergissä 2007

    Toimittaja-kustantaja Niklas Herlin osti vuonna 2007 oikeudet Uusi Suomi -lehden nimeen. Vuosina 1919–1991 aktiivisena toiminut sanomalehti toteutettiin aiemmasta poiketen verkkoon. Herlin saapui Arto Nybergin vieraaksi kertomaan lehden perustamisesta. Klassiselle lehtibrändille tuli kuulemma hintaa "riittävästi".

  • John Lennonin elämä ja vain elämä

    Rockstopin erikoisjakso 1988 ja Lennonin haastattelu 1965.

    Marraskuussa vuonna 1988 lähetetty Rockstopin erikoisjakso omistettiin kokonaisuudessaan John Lennonille (1940–1980). Artikkelista löytyy myös Lennonin haastattelu vuodelta 1965.

  • Esko Riihelä toimitti liikenteen sujuvaksi

    Liikennevartissa syksyllä 1999 autoja, autoja ja ruuhkia

    Toimittaja Esko Riihelä (1939–2017) tuli katsojille ja kuuntelijoille tutuksi erityisesti liikenneohjelmistaan. Liikennevartissa syksyllä 1990 oli aiheena Suomenkin kaupungeissa yleistyneet liikenneruuhkat.

  • Zarathustralla Terraan ja takaisin – hemmottelupaketti scifi-korville

    Scifi-kuunnelmia tieteiskirjallisuuden harrastajille

    Gaialla vaeltavien valjunkaisten iloksi on radiodraaman arkistoista louhittu esiin Philip K. Dickin, Mark Twainin, Stanislaw Lemin, William Gibsonin ja Arthur C. Clarkin teoksiin pohjautuvia kuunnelmia. Suuntaamme katseen ulkoplaneetoille ja niiden elämään, maapallon tulevaisuuteen ja rinnakkaistodellisuuksiin. "Olen ylpeä kun olen robotti.

  • Kokki Kolmosen lihakirves heilui Riistakakkosessa

    Vuosittainen ohjelma keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin.

    Jaakko "Kokki" Kolmosen isännöimä erikoisohjelma Riistakakkonen keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin ja niiden esittelyyn. Ohjelmissa kerrottiin Suomen saaliseläimistä ja valistettiin kansaa riistan taloudellisesta paloittelusta, lihakirveestä pitäen. Riistakakkosta esitettiin aikoinaan jakso vuodessa, alkusyksyisin TV2:ssa. Nyt Teeman Elävässä arkistossa uusitaan vuosien 1981 ja -82 ohjelmat.

  • Tom Petty ja superbändin synnyttämät anekdootit

    Tom Pettyn haastattelu vuonna 1989 täyttyi tarinoista.

    Yhdysvaltalainen rockmuusikko Tom Petty (1950–2017) teki Heartbreakers-yhtyeensä kanssa läpimurron 1980-luvun taitteessa. Vuosikymmenen lopulla Petty oli myös olennainen osa Travelling Willburys -superyhtyettä, jossa hänen lisäkseen soittivat Bob Dylan, Jeff Lynne, Roy Orbison ja George Harrison. Rockstopin Heli Nevakare oli ryhmineen paikalla Amsterdamin Music & Media -konferenssissa 1989, jossa Petty nauratti toimittajayleisöä tarinoillaan.

  • Groovymeisseli toi televisioon soulia ja klubitunnelmaa

    Groovymeisseli-ohjelmaa tehtiin vuosia -96 ja -97

    "Mitään muuta kuin rhythm and blues -pohjaista groovea sinne ei kelpuutettu." Näin muisteli muusikko ja Groovymeisseli-ohjelman toinen juontaja Sami Saari Elävälle arkistolle syksyllä 2017. Vuosina 1996 ja 1997 esitetty Groovymeisseli-ohjelma toi televisioon suomalaisen rockin ja iskelmän rinnalle soulia, acid jazzia ja afroamerikkalaisia rytmejä.

  • Sielukas Aki Sirkesalo

    Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä kootusti.

    Suomalaisen softsoulin esitaistelijana tunnetun Aki Sirkesalon (1962–2004) musiikkiura lähti nousukiitoon kahden Emma-palkinnon siivittämänä. Musiikin lisäksi Sirkesalo työllisti itseään toimittajana ja useiden tv-ohjelmien sekä -tapahtumien juontajana. Artikkeliin on koottu Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä vuosien varrelta.

  • Autopankeista povattiin näppärää ratkaisua pankkiasiointiin

    Suomeen avattiin ensimmäiset autopankit 1960-luvulla.

    Suomeen avattiin ensimmäiset autopankit 1960-luvulla. Uutisfilmeissä esiteltiin autopankin kätevyyttä – asiakas saattoi hurauttaa suoraan tiskille ja hoitaa pankkiasiat nousematta autosta. Parkkipaikan etsimisen vaivakin säästyi.