Hyppää pääsisältöön

Yleisurheilun MM-kisaperinne alkoi Helsingistä 1983

Yleisurheilun ensimmäiset MM-kisat pidettiin Helsingissä elokuussa 1983. Tapahtuman ehdoton merkkimies oli kolme kultaa kahmaissut amerikkalainen Carl Lewis.

Kisat avasi tasavallan presidentti Mauno Koivisto. Avajaisohjelmaan kuului mm. 154 osallistujajoukkueen sisäänmarssi ja eri maiden lipuilla varustautuneiden lipunkantajien esiintyminen kentällä Jorma Panulan säveltämän kisafanfaarin tahdissa. Tapahtumassa lauloivat oopperalaulaja Martti Talvela ja Klemetti-Opiston kamarikuoro, jotka säestivät myös Suomen naisten liikuntakasvatusliiton valiovoimistelijoiden värikästä näytöstä. Joukkuevoimistelun koreografian oli laatinut Raija Riikkala.

Avajaiset olivat ainakin suomalaisittain näyttävät mutteivät kovin railakkaat. Ajankohtaisen Kakkosen MM-raportissa Leo Eläin eli Heimo Holopainen irvaileekin niiden "hautajaissaattotunnelmaa". Toimittaja Mari Kiukkaan mukaan muuan ulkomainen kisavieras oli kysäissyt, "milloin ruumis tuodaan kentälle".

Monissa kisoja käsittelevissä uutis- ja ajankohtaisohjelmissa kiinnitettiin huomiota urheilun sponsoritoimintaan ja oheistuotemarkkinoihin, jotka olivat tuolloin Suomessa vielä suhteellisen uusia ilmiöitä.

Kisojen ehdoton kuningas oli USA:n Carl Lewis, joka otti kultaa pituudesta, 100 metriltä ja 4x100 metrin aitajuoksusta.


Miesten 100 m juoksu, voittajana Carl Lewis (USA). Miesten pituus, voittajana Lewis, USA:n kolmoisvoitto. Miesten 4 x 100 metrin viesti, USA voittaa uudella ME-ajalla 37,86.

DDR:n Marita Koch voitti kultaa 200 metrillä sekä molemmista naisten viesteistä. Kochia seurasivat mitalitilastoissa kahden kullan naiset: Tšekkoslovakian Jarmila Kratochvílová (naisten 400 ja 800 m) ja USA:n Mary Decker (naisten 1500 ja 3000 m).


Grete Waitz (Norja) voittaa maratonin. Jarmila Kratochvilova (Tšekkoslovakia) voittaa naisten 800 metrin juoksun. Naisten 400 metrillä syntyy uusi maailmanennätys. Naisten 4 x 400 metrin viesti: DDR voittaa. Naisten 200 metriä, voittajana Marita Koch, toisena Merley Ottey (Jamaika).

Seiväshyppääjä Sergei Bubka aloitti Helsingissä ainutlaatuisen maailmanmestaruusputkensa, joka päättyi vasta vuonna 1999.

Kisojen menestynein maa oli Itä-Saksa eli DDR 25 mitalillaan, joista 11 oli kultaisia. Seuraavina tulivat USA (24/6) ja Neuvostoliitto (20/5).

Suomi oli mitalitilaston kahdeksas. Isäntämaan kolme mitalia edustivat kutakin jaossa olevaa arvometallilajia. Martti Vainio heittäytyi 5000 metrillä pronssille, Arto Bryggare aitoi MM-hopealle, ja Tiina Lillak heitti keihäskultaa.

Lähelle huippua suomalaisurheilijoista pääsi mm. kiekonheittäjä Ari Huumonen, joka sijoittui lopulta neljänneksi uransa pisimmällä heitolla.


Miesten kiekonheitossa Ari Huumonen (Suomi) sijoittuu neljänneksi. Miesten 10 000 m:n juoksu: Alberto Cova (Italia) voittaa, Martti Vainio (Suomi) tulee neljänneksi.


Alberto Juantorena (Kuuba) loukkaantuu 800 metrin alkuerissä ja viedään paareilla pois juoksuradalta. Korkeushyppäjä Sara Simeoni (Italia) loukkaantuu. Naisten 100 metrin juoksussa Evelyn Ashford (USA) loukkaantuu. Miesten 3000 metrin estejuoksussa Henry Marsh USA) kaatuu kuivaesteellä. Miesten 4 x 400 metrin viestissä kolmannella osuudella USA:n Willy Smith kaatuu ja pudottaa kapulan.


Helena Fibingerova (Tshekkoslovakia) voittaa kisan naisten kuulantyönnön ja halaa järjestysmiehet. Miesten kolmiloikka: Zdzislaw Hoffmann (Puola) voittaa, Willie Banks (USA) toinen.


Edwin Moses (USA) voittaa miesten 400 metrin aitajuoksun. Mary Decker (USA) voittaa naisten 1500 m juoksun.


Miesten keihäänheitossa Aimo Aho (Suomi) ja Esa Utriainen (Suomi) putoavat jatkosta, Detlef Michel (DDR) voittaa, toisena Tom Petranof (USA), kolmas Dainis Kula (Neuvostoliitto). Miesten korkeus: Gennadi Avdejenko (Neuvostoliitto) voittaa, Tyke Peacock (USA) toisena, Zhu Jianhua (Kiina) kolmas.

Kisojen päätösjuhlassa nähtiin muun muassa voimisteluesitys, jossa stadionin nurmelle muodostettiin Suomen lippu sekä kisojen seuraavan isäntämaan Italian lippu.

HUOM: Valitettavasti Yliesurheilun MM-kilpailuiden ohjelmanäytteet ovat sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa ja suomalaisten palvelimien kautta.
OBS: På grund av våra kontraktsvillkor är programmet tyvärr endast tillgängligt i Finland och via finska servrar.
NOTE: Due to the terms of our agreements this programme is unfortunately only available in Finland and via Finnish servers.

Kommentit
  • Suomen presidentit

    Presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

    Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Suomen presidentit

    Presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

    Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta. Varhaisimmistakin presidenteistä löytyy liikkuvaa kuvaa, sillä filmille on aikoinaan taltioitu muun muassa virkaanastujaispuheita. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän löytyy myös epävirallisempaa kuvamateriaalia – presidentit ovat tulleet lähelle kansaa television välityksellä ja esitelleet niin harrastuksiaan kuin lemmikkejään.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

  • Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

    Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

    Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.

  • "Se oli satumaisen kaunis kesä" – Maitopojan muisteluita vuodelta 1955

    Bosse von Willebrandin muistelmia kesältä 1955.

    Vuonna 1955 toimittaja Bosse von Willebrand vietti ison osan kesästään soutuveneessä Espoon Suvisaariston selkää taittaen. Tuolloin 14-vuotias nuorimies toimitti maitoa ja muita tarpeita lähiseudun mökkiläisille veneellä. Miehen itse toimittama ja ohjaama Minns du sommaren -55? (1994) on tarina nuoruuden kesästä ja silloisen Suomen tapahtumista.

  • "Saaren ihmisen tulee aina tietää, mitä tekee" – Dokumenttipari kuvaa elämää autioituvassa Tammion saaressa 1970-luvulla

    Dokumenttipari kuvaa Tammion kalastajasaaren karua elämää.

    "Kun pohjatuuli tuivertaa ja ulkona on 26 astetta pakkasta, henkeä ei voi ulkona vetää", kuvailee Katri Suomalainen Tammion kalastajasaaren talvea. Esko Tommolan, Reijo Pasin ja Riitta-Sisko Jukkala-Benischin toimittamat dokumentit Saariston silmä sammuu (1970) ja Saariston silmä syttyy (1971) pureutuvat saaren viimeisten asukkaiden työntäytteiseen arkeen. Dokumenttien keskiössä on pariskunta Katri ja Vilho Suomalainen, jotka ovat asuneet saarella vuosikymmenien ajan.

  • Trunsön Ulla – kalastajaelämää sähköttömässä ulkosaaristossa

    Dokumentti sopeutumisesta 80-luvun saaristolaiselämään.

    Anna-Maija Eräkankaan ohjaama Trunsön Ulla on 1980-luvun puoliväliin sijoittuva aikalaisdokumentti nuoren kaupunkilaispariskunnan sopeutumisesta eristäytyneeseen saaristolaiselämään ja suppeisiin elinkeinomahdollisuuksiin.

  • Majakka – tarinoita Suomen kaukaisimmalta luodolta

    Lyhytdokumentti Majakka kertoo Märketin majakanvartijasta.

    Hurmaava Ragnar Eriksson kertoo 21-vuotisesta taipaleestaan Märketin majakanvartijana kaukaisella pikkuluodolla keskellä Ahvenanmerta. Heikki Aarvan ja Matti Ijäksen ohjaama lyhytdokumentti valmistui 1976 – vuonna, jona Märket oli viimeisen kerran miehitettynä.

  • Yle Elävän arkiston perustaja Reijo Perälä siirtyy Elävään arkistoon

    Ohjelmapäällikkö Reijo Perälän läksiäishaastattelu 2018

    Yle Elävän arkiston ohjelmapäällikkö Reijo Perälä on itsekin kuin perustamansa palvelu: eilisen elävästi muistava ja aineistot kiinnostavalla tavalla avaava arkistohelmi. Eläkkeelle siirtymisen korvalla kesällä 2018 Perälää haastateltiin Elävän arkiston vaiheista sekä hänen omasta väitöstyöstään Lapuan liike ja sanan mahti. Nämä haastattelut siirtyvät osaksi Elävää arkistoa.