Hyppää pääsisältöön

Yleisurheilun MM-kisaperinne alkoi Helsingistä 1983

Yleisurheilun ensimmäiset MM-kisat pidettiin Helsingissä elokuussa 1983. Tapahtuman ehdoton merkkimies oli kolme kultaa kahmaissut amerikkalainen Carl Lewis.

Kisat avasi tasavallan presidentti Mauno Koivisto. Avajaisohjelmaan kuului mm. 154 osallistujajoukkueen sisäänmarssi ja eri maiden lipuilla varustautuneiden lipunkantajien esiintyminen kentällä Jorma Panulan säveltämän kisafanfaarin tahdissa. Tapahtumassa lauloivat oopperalaulaja Martti Talvela ja Klemetti-Opiston kamarikuoro, jotka säestivät myös Suomen naisten liikuntakasvatusliiton valiovoimistelijoiden värikästä näytöstä. Joukkuevoimistelun koreografian oli laatinut Raija Riikkala.

Avajaiset olivat ainakin suomalaisittain näyttävät mutteivät kovin railakkaat. Ajankohtaisen Kakkosen MM-raportissa Leo Eläin eli Heimo Holopainen irvaileekin niiden "hautajaissaattotunnelmaa". Toimittaja Mari Kiukkaan mukaan muuan ulkomainen kisavieras oli kysäissyt, "milloin ruumis tuodaan kentälle".

Monissa kisoja käsittelevissä uutis- ja ajankohtaisohjelmissa kiinnitettiin huomiota urheilun sponsoritoimintaan ja oheistuotemarkkinoihin, jotka olivat tuolloin Suomessa vielä suhteellisen uusia ilmiöitä.

Kisojen ehdoton kuningas oli USA:n Carl Lewis, joka otti kultaa pituudesta, 100 metriltä ja 4x100 metrin aitajuoksusta.


Miesten 100 m juoksu, voittajana Carl Lewis (USA). Miesten pituus, voittajana Lewis, USA:n kolmoisvoitto. Miesten 4 x 100 metrin viesti, USA voittaa uudella ME-ajalla 37,86.

DDR:n Marita Koch voitti kultaa 200 metrillä sekä molemmista naisten viesteistä. Kochia seurasivat mitalitilastoissa kahden kullan naiset: Tšekkoslovakian Jarmila Kratochvílová (naisten 400 ja 800 m) ja USA:n Mary Decker (naisten 1500 ja 3000 m).


Grete Waitz (Norja) voittaa maratonin. Jarmila Kratochvilova (Tšekkoslovakia) voittaa naisten 800 metrin juoksun. Naisten 400 metrillä syntyy uusi maailmanennätys. Naisten 4 x 400 metrin viesti: DDR voittaa. Naisten 200 metriä, voittajana Marita Koch, toisena Merley Ottey (Jamaika).

Seiväshyppääjä Sergei Bubka aloitti Helsingissä ainutlaatuisen maailmanmestaruusputkensa, joka päättyi vasta vuonna 1999.

Kisojen menestynein maa oli Itä-Saksa eli DDR 25 mitalillaan, joista 11 oli kultaisia. Seuraavina tulivat USA (24/6) ja Neuvostoliitto (20/5).

Suomi oli mitalitilaston kahdeksas. Isäntämaan kolme mitalia edustivat kutakin jaossa olevaa arvometallilajia. Martti Vainio heittäytyi 5000 metrillä pronssille, Arto Bryggare aitoi MM-hopealle, ja Tiina Lillak heitti keihäskultaa.

Lähelle huippua suomalaisurheilijoista pääsi mm. kiekonheittäjä Ari Huumonen, joka sijoittui lopulta neljänneksi uransa pisimmällä heitolla.


Miesten kiekonheitossa Ari Huumonen (Suomi) sijoittuu neljänneksi. Miesten 10 000 m:n juoksu: Alberto Cova (Italia) voittaa, Martti Vainio (Suomi) tulee neljänneksi.


Alberto Juantorena (Kuuba) loukkaantuu 800 metrin alkuerissä ja viedään paareilla pois juoksuradalta. Korkeushyppäjä Sara Simeoni (Italia) loukkaantuu. Naisten 100 metrin juoksussa Evelyn Ashford (USA) loukkaantuu. Miesten 3000 metrin estejuoksussa Henry Marsh USA) kaatuu kuivaesteellä. Miesten 4 x 400 metrin viestissä kolmannella osuudella USA:n Willy Smith kaatuu ja pudottaa kapulan.


Helena Fibingerova (Tshekkoslovakia) voittaa kisan naisten kuulantyönnön ja halaa järjestysmiehet. Miesten kolmiloikka: Zdzislaw Hoffmann (Puola) voittaa, Willie Banks (USA) toinen.


Edwin Moses (USA) voittaa miesten 400 metrin aitajuoksun. Mary Decker (USA) voittaa naisten 1500 m juoksun.


Miesten keihäänheitossa Aimo Aho (Suomi) ja Esa Utriainen (Suomi) putoavat jatkosta, Detlef Michel (DDR) voittaa, toisena Tom Petranof (USA), kolmas Dainis Kula (Neuvostoliitto). Miesten korkeus: Gennadi Avdejenko (Neuvostoliitto) voittaa, Tyke Peacock (USA) toisena, Zhu Jianhua (Kiina) kolmas.

Kisojen päätösjuhlassa nähtiin muun muassa voimisteluesitys, jossa stadionin nurmelle muodostettiin Suomen lippu sekä kisojen seuraavan isäntämaan Italian lippu.

HUOM: Valitettavasti Yliesurheilun MM-kilpailuiden ohjelmanäytteet ovat sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa ja suomalaisten palvelimien kautta.
OBS: På grund av våra kontraktsvillkor är programmet tyvärr endast tillgängligt i Finland och via finska servrar.
NOTE: Due to the terms of our agreements this programme is unfortunately only available in Finland and via Finnish servers.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloille, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.

  • Elävä arkisto tammikuussa

    Tammikuisia aiheita Elävän arkiston tarjonnassa.

    Juhlat on juhlittu ja lahjakirjat luettu, härkäviikot edessä. Päivä sentään alkaa pidetä. Kun kinkkua on sulateltu raikkaassa talvisäässä, on hyvästi aikaa syventyä Elävän arkiston runsaaseen tarjontaan, josta tammikuussakin löytyy paljon tietoa ja viihdykettä. Draamaa Tammikuu tarjoaa tuhdin paketin toivottua klassikkodraamaa, kun 14.1.

  • Beatles-peruukkeja, vessahuumoria, pronominirockia – 1960-luvun nuorisomusiikki inspiroi viihteen vääräleukoja

    Spede, Piikkis ja Eemeli ilakoivat rockilla ja twistillä.

    Sähköinen räminä, koominen ketkutus, pitkät tukat, nonsense-sanoitukset ja ihailijoiden kirkuna – siinä oivallisia aineksia 1960-luvun radio- ja tv-huumorille. Spede, Eemeli, Matti Kuusla ja muut hupiveikot väänsivät rockista, twististä ja rautalankamusiikista parhaimmillaan kekseliäitä, joskus nerokkaitakin piloja.