Hyppää pääsisältöön

Tiina Lillak maailmanmestariksi

Espoolainen ME-nainen heitti viimeisellä heitollaan keihäskultaa riemuitsevan kotiyleisön edessä yleisurheilun ensimmäisissä MM-kisoissa vuonna 1983.

Tiina Lillakilta odotettiin voittoa lehtien lööppejä myöten. Kultamitali jäi kiduttavasti viimeisen heiton varaan.

70,82 metrin leiskauksellaan hän ohitti Iso-Britannian Fatima Whitbreadin. Lillakista tuli ensimmäinen arvokisoissa kultaa saavuttanut suomalainen naiskeihäänheittäjä.

Tammikuussa 1982 tehdyn ohjelman aikaan Lillak (s. 1961) oli yksi yleisurheilijoiden MM83-valmennusprojektin osanottajista. Hän oli tähän mennessä saavuttanut kaksi Suomen mestaruutta ja piti hallussaan Suomen ennätystä.

20-vuotiaalla koululaisella oli edessään ylioppilaskirjoitukset ja maailmanmestaruus. Valmennusjohto piti häntä "parhaana keihäänheittäjätyyppinä mitä löytyy".

Lillak ja valmentaja Kalevi Härkönen kertovat viikottaisesta harjoitteluohjelmasta. Isä-Lillakin mielestä nyt, yo-kirjoituskeväänä, olisi syytä lukea enemmän ja treenata vähemmän.

Kesällä 1982 Lillak heitti ensimmäisen maailmanennätyksensä 72,40 m. Sen hän menetti saman vuoden syksyllä, mutta teki uuden ME:n 74,76 kesällä 1983 ennen MM-kisoja.

1980-luvun puolivälin jälkeen hänen uransa kääntyi laskuun. Los Angelesin olympialaisissa 1984 hän saavutti hopeaa, mutta jäi Rooman MM-kisoissa 1987 kuudenneksi. Kaksissa seuraavissa olympialaisissa ja Tokion MM-kisoissa hän putosi karsinnassa. Lillak lopetti kilpaurheilun vuonna 1992 ja on toiminut sen jälkeen hierojana.

Naisten keihään lopputulokset

1) Tiina Lillak (Suomi) 70,82. 2) Fatima Whitbread (Iso-Britannia) 69,14. 3) Anna Verouli (Kreikka) 65,72.

Valitettavasti ohjelma on sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa ja suomalaisten palvelimien kautta. På grund av våra kontraktsvillkor är programmet tyvärr endast tillgängligt i Finland och via finska servrar. Due to the terms of our agreements this programme is unfortunately only available in Finland and via Finnish servers.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto