Hyppää pääsisältöön

Tiina Lillak maailmanmestariksi

Espoolainen ME-nainen heitti viimeisellä heitollaan keihäskultaa riemuitsevan kotiyleisön edessä yleisurheilun ensimmäisissä MM-kisoissa vuonna 1983.

Tiina Lillakilta odotettiin voittoa lehtien lööppejä myöten. Kultamitali jäi kiduttavasti viimeisen heiton varaan.

70,82 metrin leiskauksellaan hän ohitti Iso-Britannian Fatima Whitbreadin. Lillakista tuli ensimmäinen arvokisoissa kultaa saavuttanut suomalainen naiskeihäänheittäjä.

Tammikuussa 1982 tehdyn ohjelman aikaan Lillak (s. 1961) oli yksi yleisurheilijoiden MM83-valmennusprojektin osanottajista. Hän oli tähän mennessä saavuttanut kaksi Suomen mestaruutta ja piti hallussaan Suomen ennätystä.

20-vuotiaalla koululaisella oli edessään ylioppilaskirjoitukset ja maailmanmestaruus. Valmennusjohto piti häntä "parhaana keihäänheittäjätyyppinä mitä löytyy".

Lillak ja valmentaja Kalevi Härkönen kertovat viikottaisesta harjoitteluohjelmasta. Isä-Lillakin mielestä nyt, yo-kirjoituskeväänä, olisi syytä lukea enemmän ja treenata vähemmän.

Kesällä 1982 Lillak heitti ensimmäisen maailmanennätyksensä 72,40 m. Sen hän menetti saman vuoden syksyllä, mutta teki uuden ME:n 74,76 kesällä 1983 ennen MM-kisoja.

1980-luvun puolivälin jälkeen hänen uransa kääntyi laskuun. Los Angelesin olympialaisissa 1984 hän saavutti hopeaa, mutta jäi Rooman MM-kisoissa 1987 kuudenneksi. Kaksissa seuraavissa olympialaisissa ja Tokion MM-kisoissa hän putosi karsinnassa. Lillak lopetti kilpaurheilun vuonna 1992 ja on toiminut sen jälkeen hierojana.

Naisten keihään lopputulokset

1) Tiina Lillak (Suomi) 70,82. 2) Fatima Whitbread (Iso-Britannia) 69,14. 3) Anna Verouli (Kreikka) 65,72.

Valitettavasti ohjelma on sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa ja suomalaisten palvelimien kautta. På grund av våra kontraktsvillkor är programmet tyvärr endast tillgängligt i Finland och via finska servrar. Due to the terms of our agreements this programme is unfortunately only available in Finland and via Finnish servers.

  • Noita Nokinenä toi särmää juhlapyhien pumpulinpehmeään idylliin

    Noita Nokinenä ihastutti radiossa

    Näyttelijä Marja Korhosen esittämä Noita Nokinenä oli käsikirjoittaja Toini Vuoriston luoma rakastettu hahmo Ylen lastenkuunnelmissa. Noita Nokinenän seikkailuja kuultiin radiossa ensimmäisen kerran jo vuonna 1963 osana Pikkuväen satujoulu -ohjelmaa. Omana ohjelmanaan Noita Nokinenä viihdytti kuuntelijoita vuosien 1970–1985 pääsiäisinä, juhannuksina sekä jouluisin.

  • ”Joutui hyppäämään avantoon, että kamerat käy ja kukaan ei neuvonut" – Outi Popp teki tv-debyyttinsä Tuubissa

    Toimittaja–kirjailija muistelee aikaansa Tuubi-sarjassa.

    Outi Popp liittyi Tuubi-musiikkisarjan toimittajakaartiin vuonna 1983. Hectorin ja Freemanin lisäksi juontotehtävissä nähtiin myös Tapio Liinoja. Popp muisteli vaiheitaan musiikkisarjassa Elävälle arkistolle vuoden 2017 syksyllä. Vuonna 1979 käynnistyneessä musiikkisarjassa nähtiin sen alkuvuosien tapaan edelleen varsin rockpainotteista musiikkivideotarjontaa.

  • Isien sota -sarja nosti esiin sotilaiden lasten selviytymistarinat

    Palkittu dokumenttisarja vuodelta 2011

    Millaista oli elää perheessä, jonka isän sota oli suistanut raiteiltaan? Tai miten hyväksyä se, ettei sodan takia tiennyt isästään mitään? Miksi sota pääsi arpeuttamaan jopa useaa sukupolvea? Maija Kaipaisen vuonna 2011 ohjaama, palkittu dokumenttisarja kertoi kuusi hätkähdyttävää tarinaa sotilaiden lasten näkökulmasta.

  • Aarre Karénille ajatteleminen on näyttelemistä ja näytteleminen ajattelemista

    Suosittu näyttelijä kertoo ajatuksiaan näyttelijäntyöstä

    Näyttelijä Aarre Karén syntyi Tokiossa vuonna 1932. Japanista hän uskoo saaneensa "nopeat jalat", jatkuvan liikkeellä olemisen perinnön. Satoja rooleja tehneen näyttelijän debyyttirooli radiossa oli Suomisen perheen Matti. Radiossa on näyteltävä niin, että ihminen kuuntelemalla näkee.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto