Hyppää pääsisältöön

Äiti, jonka sydän särkyi

Kun oma lapsi sairastuu vakavaan depressioon, joka lopulta johtaa kuolemaan, on äidinkin pakko oppia sietämään omaa avuttomuuttaan. Maarit Tastulan vieraana Punaisessa langassa on lääkäri, kirjailija Irma Kerppola-Sirola.

Kohtalon ironialta tuntuu jälkikäteen se, että kirjailija Irma Kerppola-Sirola on vuosien varrella lähes kaikissa kirjoissaan tavalla tai toisella pohtinut kuolemaa, jopa itsemurhaa.

Kuolema on tullut tutuksi myös lääkärin työssä. Kroonikkosairaalassa hän istui monen kuolinvuoteen ääressä ja näki, miten epädramaattisesti vanha ja väsynyt ihminen ylitti kuoleman rajan.

Mutta kun oma poika, kirjailija Harri Sirola kuoli oman käden kautta, Irma Kerppola-Sirolan maailma järkkyi lopullisesti. Äidin sydän särkyi eikä enää koskaan palaa ennalleen.

Harri Sirola kirjoitti itse ennen kuolemaansa vaikeasta sairaudestaan, maanisdepressiivisyydestä, jonka taudinkuvaan itsetuhoisuus kuuluu. Hän oli pitkiä jaksoja sairaalassa, sai sähköhoitoa ja erilaista psyykenlääkitystä, mutta depressio palasi aina uudestaan lyhyiden hyvien jaksojen jälkeen.

Irma Kerppola-Sirolan oma äiti sairastui samaan tautiin, kun tytär oli alle 6-vuotias. Vuosien aikana tytär oppi kantamaan vastuuta myös äitinsä elämästä, vaikka muut aikuiset aluksi yrittivät säästää lasta sairauden yksityiskohdilta. Maanisdepressiivisyys tuntuukin jossain määrin peritytyvän sukupolvelta toiselle.

Punaisen langan haastattelussa Irma Kerppola-Sirola kertoo omasta suhteestaan suruun ja oman lapsen kuolemaan, mutta pohtii myös yleisemmällä tasolla eri uskontojen suhdetta kuolemanjälkeiseen elämään. Ikuinen etsijä jatkaa etsimistään eikä toistaiseksi ole löytänyt omaa uskoaan monien filosofioiden joukosta.

Oman lapsen kuoltua ainoa asia, joka lohduttaa, ovat muistot.

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto