Hyppää pääsisältöön

Äiti, jonka sydän särkyi

Kun oma lapsi sairastuu vakavaan depressioon, joka lopulta johtaa kuolemaan, on äidinkin pakko oppia sietämään omaa avuttomuuttaan. Maarit Tastulan vieraana Punaisessa langassa on lääkäri, kirjailija Irma Kerppola-Sirola.

Kohtalon ironialta tuntuu jälkikäteen se, että kirjailija Irma Kerppola-Sirola on vuosien varrella lähes kaikissa kirjoissaan tavalla tai toisella pohtinut kuolemaa, jopa itsemurhaa.

Kuolema on tullut tutuksi myös lääkärin työssä. Kroonikkosairaalassa hän istui monen kuolinvuoteen ääressä ja näki, miten epädramaattisesti vanha ja väsynyt ihminen ylitti kuoleman rajan.

Mutta kun oma poika, kirjailija Harri Sirola kuoli oman käden kautta, Irma Kerppola-Sirolan maailma järkkyi lopullisesti. Äidin sydän särkyi eikä enää koskaan palaa ennalleen.

Harri Sirola kirjoitti itse ennen kuolemaansa vaikeasta sairaudestaan, maanisdepressiivisyydestä, jonka taudinkuvaan itsetuhoisuus kuuluu. Hän oli pitkiä jaksoja sairaalassa, sai sähköhoitoa ja erilaista psyykenlääkitystä, mutta depressio palasi aina uudestaan lyhyiden hyvien jaksojen jälkeen.

Irma Kerppola-Sirolan oma äiti sairastui samaan tautiin, kun tytär oli alle 6-vuotias. Vuosien aikana tytär oppi kantamaan vastuuta myös äitinsä elämästä, vaikka muut aikuiset aluksi yrittivät säästää lasta sairauden yksityiskohdilta. Maanisdepressiivisyys tuntuukin jossain määrin peritytyvän sukupolvelta toiselle.

Punaisen langan haastattelussa Irma Kerppola-Sirola kertoo omasta suhteestaan suruun ja oman lapsen kuolemaan, mutta pohtii myös yleisemmällä tasolla eri uskontojen suhdetta kuolemanjälkeiseen elämään. Ikuinen etsijä jatkaa etsimistään eikä toistaiseksi ole löytänyt omaa uskoaan monien filosofioiden joukosta.

Oman lapsen kuoltua ainoa asia, joka lohduttaa, ovat muistot.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.

  • Elävä arkisto tammikuussa

    Tammikuisia aiheita Elävän arkiston tarjonnassa.

    Juhlat on juhlittu ja lahjakirjat luettu, härkäviikot edessä. Päivä sentään alkaa pidetä. Kun kinkkua on sulateltu raikkaassa talvisäässä, on hyvästi aikaa syventyä Elävän arkiston runsaaseen tarjontaan, josta tammikuussakin löytyy paljon tietoa ja viihdykettä. Draamaa Tammikuu tarjoaa tuhdin paketin toivottua klassikkodraamaa, kun 14.1.