Hyppää pääsisältöön

Hello, Elisabeth!

Mirja Pyykön ja Armi Kyynäräisen pisteliään hauska raportti seuraa kuningatar Elisabetin Suomen vierailua 1976 ja ennen kaikkea kuninkaallisesta vierailusta hurmioituneita suomalaisia. Hello Elisabeth! -ohjelma voitti ajankohtaisohjelmien kategoriassa toisen palkinnon Monte Carlo -festivaaleilla Monacossa vuonna 1977.

"Vaikka ihmiset olivat tosissaan, olivat he myös hieman huvittuneita omasta kiinnostuksestaan. Raportista tuli neljän päivän satu suomalaiseen tapaan. Vierailussa oli paljon sellaista tahatonta komiikkaa. Meillä ei ole ihan hallussa kuninkaallinen protokolla - onneksi," muistelee Mirja Pyykkö haastattelussa 2007.

Innokkaita ihailijoita kuvataan raportissa huvittuneen humoristisesti, mutta ei kuitenkaan heitä millään tavalla pilkaten. Vierailuohjelmaan kuului Helsingissä mm. Finlandia-taloon tutustuminen. Ohjelmassa oli luontevasti Sibeliuksen musiikkia.

Eksoottisin osa vierailua oli metsälounas Jyväskylän seudulla. Kuningatar tutustui puun kaatoon ja nautti lettuja ja koskenkorvaa mäntypölkyllä. Metsurinkypärää hän ei suostunut panemaan päähänsä, sillä se ei kuulu kuninkaalliseen protokollaan.

Metsävierailulla oli talouspoliittinen roolinsa, sillä Britannia oli 1976 Suomen tärkein kauppakumppani. Maiden ystävyydensuhteiden osalta valtionpäät solmivat Britannian ja Suomen välisen kulttuurivaihtosopimuksen.

Lue lisää:

Kukingatar Elisabet saapuu Suomenlinnaan 1976.

Kuningatar Elisabet II saapuu Suomeen

Englannin kuningatar Elisabet II vieraili Suomessa toukokuussa 1976. Kuningatar keräsi kymmeniätuhansia ihailijoita ja uteliaita jo saapuessaan satamaan.

Lue lisää:

Kuningatar Elisabet Linnan parvekkeella. Mukana myös Urho Kekkonen. (1976)

Elisabet II Kekkosen vieraana

Elisabetin ja Edinburghin herttuan Philipin vierailun isäntänä toimi tasavallan presidentti Urho Kekkonen. Toukokuussa 1976 järjestetyn valtiovierailun ohjelmaan kuului mm. lettujen syöntiä ja koskenkorvan juontia.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto