Hyppää pääsisältöön

EM-keihäskultaa Päivi Alafrantille 1990

Päivi Alafrantti saavutti vuonna 1990 ensimmäisenä suomalaisena naisena keihäänheiton Euroopan mestaruuden, vaikka oli pudota koko Splitin loppukilpailusta.

Tietolaatikko

Naisten keihään tulokset: 1) Päivi Alafrantti (Suomi) 67,68. 2) Karen Forkel (DDR) 67,56. Petra Felke (DDR) 66,36.
Päivi Alafrantti on kilpaillut myös mm. käsipallossa (SM-kultaa), (SM-hopeaa ja -pronssia) ja kiekossa. Keihään voimaharjoittelun myötä Päivi Alafrantti innostui painonnostosta, jossa sijoittui MM-kisojen yhdeksänneksi vuonna 1987.

HUOM: Valitettavasti kisavideo on sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa ja suomalaisten palvelimien kautta.
OBS: På grund av våra kontraktsvillkor är tävlingsvideon tyvärr endast tillgängligt i Finland och via finska servrar.
NOTE: Due to the terms of our agreements the video from the EC games is unfortunately only available in Finland and via Finnish servers.

Tervolassa syntynyt Päivi Alafrantti (s. 1964) toi Suomen keihäsnaisten ensimmäisen EM-kullan Jugoslavian Splitistä.

Mitali oli vähällä jäädä saamatta, sillä EM-kisojen karsinnassa hänen ainoa onnistunut heittonsa ei toimitsijoiden mukaan jättänyt mitattavaa jälkeä.

Suomi teki asiasta protestin, ja videokatselun jälkeen Alafrantti hyväksyttiin finaaliin. Paineita hänellä ei kertomansa mukaan ollut; kultaa odotettiin Tiina Lillakilta, joka kuitenkin jäi 10. sijalle.

Alafrantin heittoura alkoi kivien viskelystä joen yli. Ensimmäisen keihään hänelle osti aikoinaan naapurin urheiluhenkinen isäntä.

Euroopan mestari palkittiin myös Vuoden urheilijana 1990. Alafrantti nousi valitsijoiden listoilla ykköseksi ohi uransa viidennen Stanley Cupin voittaneen jääkiekkoilija Jari Kurrin. Alafrantti ohitti Kurrin urheilutoimittajien Vuoden urheilija -äänestyksessä pistein 524–453. Kurri oli Vuoden paras miesurheilija.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto