Hyppää pääsisältöön

Yleisurheilun EM-kisat Ateenassa 1969

Ateenan ensimmäisiä EM-kisoja hallitsivat DDR, Neuvostoliitto ja Iso-Britannia. Suomi pääsi mitaleille ensi kerran seitsemään vuoteen, vaikka kulta jäikin saamatta.

Tietolaatikko

Ateenan EM-kisoissa 1969 otettiin ensi kertaa käyttöön doping-testit. Hollannin 10-ottelija Edward de Noorlander suljettiin kisoista amfetamiinikäryn tähden.

Neuvostoliiton Valeri Borzov nousi uudeksi pikamatkojen tähdeksi 100 metrin voitollaan. Janis Lusis vei keihäsmestaruuden jo kolmatta kertaa. DDR:n Petra Vogt otti kultaa naisten 100 metrillä, 200 metrillä ja 4x200 metrin viestissä.

Lähteitä: Raimo Salokangas, Aikansa oloinen, Yleisradion historia 1926–1996 (osa 2), Yle 1996.

Ennen Ateenan kisoja pohjoismaissa pohdittiin, pitäisikö tapahtumaa boikotoida Kreikan sotilashallinnon suoritettamien ihmisoikeusrikkomusten vuoksi. Ylen johtoelimissä kiisteltiin siitä, tulisiko yhtiön näissä oloissa lähettää paikalle lainkaan selostajia.

Radion ohjelmaneuvosto, ruotsinkielinen ohjelmaneuvosto ja Radio- ja tv-toimittajien liitto kannattivat boikottia, mutta Ylen johtokunta katsoi kisaselostusten kuuluvan yhtiön tiedonvälitystehtäviin. Vastapainoksi Yle lähettäisi kuitenkin ohjelmia, joissa Kreikan oloja selvitettäisiin laajemmin. Hallintoneuvosto siunasi johtokunnan kannan, jota myös tv:n ohjelmaneuvosto myötäili.

Protesteja juntan ja IAAF:n suuntaan

Ennen EM-kisojen alkua pohjoismaiden edustajat keskustelivat vielä avajaismarssin boikotoimisesta, koska se joidenkin mielestä oli luonteeltaan turhan sotilaallinen ja merkitsi tunnustusta ja mainosta Kreikan sotilasjuntalle.

Lopulta Ruotsin, Tanskan ja Norjan urheilijat osallistuivat paraatiin vajaalukuisina ja osa heistäkin "mahdollisimman vähän kunnioitusta herättävässä tahdissa". Suomen joukkue sen sijaan osallistui marssiin kokonaisuudessaan perusteenaan seuraavien EM-kisojen isännyys.

Saksan liittotasavalta puolestaan päätti lähettää miltei koko kisajoukkueensa takaisin kotiin. Kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n mielestä Itä-Saksasta vuonna 1967 loikannut Jürgen May ei saanut edustaa Länsi-Saksaa, koskei ollut asunut siellä kyllin pitkään. Protestiksi tälle Saksa osallistui ainoastaan juoksuviesteihin.

Suomi nousi mitalialhosta

Urheiluruudun kisakooste keskittyy lähinnä suomalaissuorituksiin. Maajoukkueen panosta pidettiin odotettuna. Kaksi mitalia merkitsi jopa miellyttävää parannusta neljän vuoden takaisiin Budapestin kisoihin, joissa saalis oli pelkkä nolla.

Iloisin yllätys oli Reijo Vähälän hopeatila korkeushypyssä. Hopeaa otti myös keihäänheittäjä Pauli Nevala. Jorma Kinnusen kymmenes sija sen sijaan oli paha pettymys, vaikka maailmanennätysmiehen tiedettiinkin kärsivän jalkavammasta.

Erkki Mustakari hyppäsi seipäässä kahdeksanneksi. Samaan sijoitukseen ylsivät Sirkka Norrlund naisten 100 metrin aidoissa ja naisten 4 x 400 metrin viestijoukkue.

Viimeisenä päivänä juostussa maratonissa otti voiton Iso-Britannian Ron Hill, joka aivan matkan loppuvaiheessa jätti taakseen "tonttuhupussa" (eli taaksepäin käännetyssä lippalakissa) juosseen Gaston Roelantsin.

"Sellaisen sivistyskansan kuin brittien pitkä historia väistämättä heijastuu myös urheilusuorituksissa", selostaja Paavo Noponen hehkuttaa. "He ovat fightereitä, joilla aina sattuu olemaan se viimeinen vaihde."

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto