Hyppää pääsisältöön

Yleisurheilun EM-kisat Ateenassa 1969

Ateenan ensimmäisiä EM-kisoja hallitsivat DDR, Neuvostoliitto ja Iso-Britannia. Suomi pääsi mitaleille ensi kerran seitsemään vuoteen, vaikka kulta jäikin saamatta.

Tietolaatikko

Ateenan EM-kisoissa 1969 otettiin ensi kertaa käyttöön doping-testit. Hollannin 10-ottelija Edward de Noorlander suljettiin kisoista amfetamiinikäryn tähden.

Neuvostoliiton Valeri Borzov nousi uudeksi pikamatkojen tähdeksi 100 metrin voitollaan. Janis Lusis vei keihäsmestaruuden jo kolmatta kertaa. DDR:n Petra Vogt otti kultaa naisten 100 metrillä, 200 metrillä ja 4x200 metrin viestissä.

Lähteitä: Raimo Salokangas, Aikansa oloinen, Yleisradion historia 1926–1996 (osa 2), Yle 1996.

Ennen Ateenan kisoja pohjoismaissa pohdittiin, pitäisikö tapahtumaa boikotoida Kreikan sotilashallinnon suoritettamien ihmisoikeusrikkomusten vuoksi. Ylen johtoelimissä kiisteltiin siitä, tulisiko yhtiön näissä oloissa lähettää paikalle lainkaan selostajia.

Radion ohjelmaneuvosto, ruotsinkielinen ohjelmaneuvosto ja Radio- ja tv-toimittajien liitto kannattivat boikottia, mutta Ylen johtokunta katsoi kisaselostusten kuuluvan yhtiön tiedonvälitystehtäviin. Vastapainoksi Yle lähettäisi kuitenkin ohjelmia, joissa Kreikan oloja selvitettäisiin laajemmin. Hallintoneuvosto siunasi johtokunnan kannan, jota myös tv:n ohjelmaneuvosto myötäili.

Protesteja juntan ja IAAF:n suuntaan

Ennen EM-kisojen alkua pohjoismaiden edustajat keskustelivat vielä avajaismarssin boikotoimisesta, koska se joidenkin mielestä oli luonteeltaan turhan sotilaallinen ja merkitsi tunnustusta ja mainosta Kreikan sotilasjuntalle.

Lopulta Ruotsin, Tanskan ja Norjan urheilijat osallistuivat paraatiin vajaalukuisina ja osa heistäkin "mahdollisimman vähän kunnioitusta herättävässä tahdissa". Suomen joukkue sen sijaan osallistui marssiin kokonaisuudessaan perusteenaan seuraavien EM-kisojen isännyys.

Saksan liittotasavalta puolestaan päätti lähettää miltei koko kisajoukkueensa takaisin kotiin. Kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n mielestä Itä-Saksasta vuonna 1967 loikannut Jürgen May ei saanut edustaa Länsi-Saksaa, koskei ollut asunut siellä kyllin pitkään. Protestiksi tälle Saksa osallistui ainoastaan juoksuviesteihin.

Suomi nousi mitalialhosta

Urheiluruudun kisakooste keskittyy lähinnä suomalaissuorituksiin. Maajoukkueen panosta pidettiin odotettuna. Kaksi mitalia merkitsi jopa miellyttävää parannusta neljän vuoden takaisiin Budapestin kisoihin, joissa saalis oli pelkkä nolla.

Iloisin yllätys oli Reijo Vähälän hopeatila korkeushypyssä. Hopeaa otti myös keihäänheittäjä Pauli Nevala. Jorma Kinnusen kymmenes sija sen sijaan oli paha pettymys, vaikka maailmanennätysmiehen tiedettiinkin kärsivän jalkavammasta.

Erkki Mustakari hyppäsi seipäässä kahdeksanneksi. Samaan sijoitukseen ylsivät Sirkka Norrlund naisten 100 metrin aidoissa ja naisten 4 x 400 metrin viestijoukkue.

Viimeisenä päivänä juostussa maratonissa otti voiton Iso-Britannian Ron Hill, joka aivan matkan loppuvaiheessa jätti taakseen "tonttuhupussa" (eli taaksepäin käännetyssä lippalakissa) juosseen Gaston Roelantsin.

"Sellaisen sivistyskansan kuin brittien pitkä historia väistämättä heijastuu myös urheilusuorituksissa", selostaja Paavo Noponen hehkuttaa. "He ovat fightereitä, joilla aina sattuu olemaan se viimeinen vaihde."

Teksti: Jukka Lindfors

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto