Hyppää pääsisältöön

Yleisurheilun EM-kisat Ateenassa 1969

Ateenan ensimmäisiä EM-kisoja hallitsivat DDR, Neuvostoliitto ja Iso-Britannia. Suomi pääsi mitaleille ensi kerran seitsemään vuoteen, vaikka kulta jäikin saamatta.

Tietolaatikko

Ateenan EM-kisoissa 1969 otettiin ensi kertaa käyttöön doping-testit. Hollannin 10-ottelija Edward de Noorlander suljettiin kisoista amfetamiinikäryn tähden.

Neuvostoliiton Valeri Borzov nousi uudeksi pikamatkojen tähdeksi 100 metrin voitollaan. Janis Lusis vei keihäsmestaruuden jo kolmatta kertaa. DDR:n Petra Vogt otti kultaa naisten 100 metrillä, 200 metrillä ja 4x200 metrin viestissä.

Lähteitä: Raimo Salokangas, Aikansa oloinen, Yleisradion historia 1926–1996 (osa 2), Yle 1996.

Ennen Ateenan kisoja pohjoismaissa pohdittiin, pitäisikö tapahtumaa boikotoida Kreikan sotilashallinnon suoritettamien ihmisoikeusrikkomusten vuoksi. Ylen johtoelimissä kiisteltiin siitä, tulisiko yhtiön näissä oloissa lähettää paikalle lainkaan selostajia.

Radion ohjelmaneuvosto, ruotsinkielinen ohjelmaneuvosto ja Radio- ja tv-toimittajien liitto kannattivat boikottia, mutta Ylen johtokunta katsoi kisaselostusten kuuluvan yhtiön tiedonvälitystehtäviin. Vastapainoksi Yle lähettäisi kuitenkin ohjelmia, joissa Kreikan oloja selvitettäisiin laajemmin. Hallintoneuvosto siunasi johtokunnan kannan, jota myös tv:n ohjelmaneuvosto myötäili.

Protesteja juntan ja IAAF:n suuntaan

Ennen EM-kisojen alkua pohjoismaiden edustajat keskustelivat vielä avajaismarssin boikotoimisesta, koska se joidenkin mielestä oli luonteeltaan turhan sotilaallinen ja merkitsi tunnustusta ja mainosta Kreikan sotilasjuntalle.

Lopulta Ruotsin, Tanskan ja Norjan urheilijat osallistuivat paraatiin vajaalukuisina ja osa heistäkin "mahdollisimman vähän kunnioitusta herättävässä tahdissa". Suomen joukkue sen sijaan osallistui marssiin kokonaisuudessaan perusteenaan seuraavien EM-kisojen isännyys.

Saksan liittotasavalta puolestaan päätti lähettää miltei koko kisajoukkueensa takaisin kotiin. Kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n mielestä Itä-Saksasta vuonna 1967 loikannut Jürgen May ei saanut edustaa Länsi-Saksaa, koskei ollut asunut siellä kyllin pitkään. Protestiksi tälle Saksa osallistui ainoastaan juoksuviesteihin.

Suomi nousi mitalialhosta

Urheiluruudun kisakooste keskittyy lähinnä suomalaissuorituksiin. Maajoukkueen panosta pidettiin odotettuna. Kaksi mitalia merkitsi jopa miellyttävää parannusta neljän vuoden takaisiin Budapestin kisoihin, joissa saalis oli pelkkä nolla.

Iloisin yllätys oli Reijo Vähälän hopeatila korkeushypyssä. Hopeaa otti myös keihäänheittäjä Pauli Nevala. Jorma Kinnusen kymmenes sija sen sijaan oli paha pettymys, vaikka maailmanennätysmiehen tiedettiinkin kärsivän jalkavammasta.

Erkki Mustakari hyppäsi seipäässä kahdeksanneksi. Samaan sijoitukseen ylsivät Sirkka Norrlund naisten 100 metrin aidoissa ja naisten 4 x 400 metrin viestijoukkue.

Viimeisenä päivänä juostussa maratonissa otti voiton Iso-Britannian Ron Hill, joka aivan matkan loppuvaiheessa jätti taakseen "tonttuhupussa" (eli taaksepäin käännetyssä lippalakissa) juosseen Gaston Roelantsin.

"Sellaisen sivistyskansan kuin brittien pitkä historia väistämättä heijastuu myös urheilusuorituksissa", selostaja Paavo Noponen hehkuttaa. "He ovat fightereitä, joilla aina sattuu olemaan se viimeinen vaihde."

Teksti: Jukka Lindfors

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

  • Pakanamaan kartta valokuvissa

    Näin Pakanamaan kartta kuvattiin

    Pakanamaan kartta kuvattiin vuonna 1990 Suomessa ja Britanniassa. Tässä valikoitu otos kuvausten aikana otetuista, nyt Ylen valokuva-arkistosta löytyvistä valokuvista.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

  • Pakanamaan kartta valokuvissa

    Näin Pakanamaan kartta kuvattiin

    Pakanamaan kartta kuvattiin vuonna 1990 Suomessa ja Britanniassa. Tässä valikoitu otos kuvausten aikana otetuista, nyt Ylen valokuva-arkistosta löytyvistä valokuvista.

  • Niklas Herlinin Uusi Suomi

    Niklas Herlin ja Uusi Suomi verkkolehti Arto Nybergissä 2007

    Toimittaja-kustantaja Niklas Herlin osti vuonna 2007 oikeudet Uusi Suomi -lehden nimeen. Vuosina 1919–1991 aktiivisena toiminut sanomalehti toteutettiin aiemmasta poiketen verkkoon. Herlin saapui Arto Nybergin vieraaksi kertomaan lehden perustamisesta. Klassiselle lehtibrändille tuli kuulemma hintaa "riittävästi".

  • John Lennonin elämä ja vain elämä

    Rockstopin erikoisjakso 1988 ja Lennonin haastattelu 1965.

    Marraskuussa vuonna 1988 lähetetty Rockstopin erikoisjakso omistettiin kokonaisuudessaan John Lennonille (1940–1980). Artikkelista löytyy myös Lennonin haastattelu vuodelta 1965.

  • Esko Riihelä toimitti liikenteen sujuvaksi

    Liikennevartissa syksyllä 1999 autoja, autoja ja ruuhkia

    Toimittaja Esko Riihelä (1939–2017) tuli katsojille ja kuuntelijoille tutuksi erityisesti liikenneohjelmistaan. Liikennevartissa syksyllä 1990 oli aiheena Suomenkin kaupungeissa yleistyneet liikenneruuhkat.

  • Zarathustralla Terraan ja takaisin – hemmottelupaketti scifi-korville

    Scifi-kuunnelmia tieteiskirjallisuuden harrastajille

    Gaialla vaeltavien valjunkaisten iloksi on radiodraaman arkistoista louhittu esiin Philip K. Dickin, Mark Twainin, Stanislaw Lemin, William Gibsonin ja Arthur C. Clarkin teoksiin pohjautuvia kuunnelmia. Suuntaamme katseen ulkoplaneetoille ja niiden elämään, maapallon tulevaisuuteen ja rinnakkaistodellisuuksiin. "Olen ylpeä kun olen robotti.

  • Kokki Kolmosen lihakirves heilui Riistakakkosessa

    Vuosittainen ohjelma keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin.

    Jaakko "Kokki" Kolmosen isännöimä erikoisohjelma Riistakakkonen keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin ja niiden esittelyyn. Ohjelmissa kerrottiin Suomen saaliseläimistä ja valistettiin kansaa riistan taloudellisesta paloittelusta, lihakirveestä pitäen. Riistakakkosta esitettiin aikoinaan jakso vuodessa, alkusyksyisin TV2:ssa. Nyt Teeman Elävässä arkistossa uusitaan vuosien 1981 ja -82 ohjelmat.

  • Tom Petty ja superbändin synnyttämät anekdootit

    Tom Pettyn haastattelu vuonna 1989 täyttyi tarinoista.

    Yhdysvaltalainen rockmuusikko Tom Petty (1950–2017) teki Heartbreakers-yhtyeensä kanssa läpimurron 1980-luvun taitteessa. Vuosikymmenen lopulla Petty oli myös olennainen osa Travelling Willburys -superyhtyettä, jossa hänen lisäkseen soittivat Bob Dylan, Jeff Lynne, Roy Orbison ja George Harrison. Rockstopin Heli Nevakare oli ryhmineen paikalla Amsterdamin Music & Media -konferenssissa 1989, jossa Petty nauratti toimittajayleisöä tarinoillaan.

  • Groovymeisseli toi televisioon soulia ja klubitunnelmaa

    Groovymeisseli-ohjelmaa tehtiin vuosia -96 ja -97

    "Mitään muuta kuin rhythm and blues -pohjaista groovea sinne ei kelpuutettu." Näin muisteli muusikko ja Groovymeisseli-ohjelman toinen juontaja Sami Saari Elävälle arkistolle syksyllä 2017. Vuosina 1996 ja 1997 esitetty Groovymeisseli-ohjelma toi televisioon suomalaisen rockin ja iskelmän rinnalle soulia, acid jazzia ja afroamerikkalaisia rytmejä.

  • Sielukas Aki Sirkesalo

    Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä kootusti.

    Suomalaisen softsoulin esitaistelijana tunnetun Aki Sirkesalon (1962–2004) musiikkiura lähti nousukiitoon kahden Emma-palkinnon siivittämänä. Musiikin lisäksi Sirkesalo työllisti itseään toimittajana ja useiden tv-ohjelmien sekä -tapahtumien juontajana. Artikkeliin on koottu Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä vuosien varrelta.

  • Autopankeista povattiin näppärää ratkaisua pankkiasiointiin

    Suomeen avattiin ensimmäiset autopankit 1960-luvulla.

    Suomeen avattiin ensimmäiset autopankit 1960-luvulla. Uutisfilmeissä esiteltiin autopankin kätevyyttä – asiakas saattoi hurauttaa suoraan tiskille ja hoitaa pankkiasiat nousematta autosta. Parkkipaikan etsimisen vaivakin säästyi.