Hyppää pääsisältöön

Yleisurheilun EM-kisat Ateenassa 1969

Ateenan ensimmäisiä EM-kisoja hallitsivat DDR, Neuvostoliitto ja Iso-Britannia. Suomi pääsi mitaleille ensi kerran seitsemään vuoteen, vaikka kulta jäikin saamatta.

Tietolaatikko

Ateenan EM-kisoissa 1969 otettiin ensi kertaa käyttöön doping-testit. Hollannin 10-ottelija Edward de Noorlander suljettiin kisoista amfetamiinikäryn tähden.

Neuvostoliiton Valeri Borzov nousi uudeksi pikamatkojen tähdeksi 100 metrin voitollaan. Janis Lusis vei keihäsmestaruuden jo kolmatta kertaa. DDR:n Petra Vogt otti kultaa naisten 100 metrillä, 200 metrillä ja 4x200 metrin viestissä.

Lähteitä: Raimo Salokangas, Aikansa oloinen, Yleisradion historia 1926–1996 (osa 2), Yle 1996.

Ennen Ateenan kisoja pohjoismaissa pohdittiin, pitäisikö tapahtumaa boikotoida Kreikan sotilashallinnon suoritettamien ihmisoikeusrikkomusten vuoksi. Ylen johtoelimissä kiisteltiin siitä, tulisiko yhtiön näissä oloissa lähettää paikalle lainkaan selostajia.

Radion ohjelmaneuvosto, ruotsinkielinen ohjelmaneuvosto ja Radio- ja tv-toimittajien liitto kannattivat boikottia, mutta Ylen johtokunta katsoi kisaselostusten kuuluvan yhtiön tiedonvälitystehtäviin. Vastapainoksi Yle lähettäisi kuitenkin ohjelmia, joissa Kreikan oloja selvitettäisiin laajemmin. Hallintoneuvosto siunasi johtokunnan kannan, jota myös tv:n ohjelmaneuvosto myötäili.

Protesteja juntan ja IAAF:n suuntaan

Ennen EM-kisojen alkua pohjoismaiden edustajat keskustelivat vielä avajaismarssin boikotoimisesta, koska se joidenkin mielestä oli luonteeltaan turhan sotilaallinen ja merkitsi tunnustusta ja mainosta Kreikan sotilasjuntalle.

Lopulta Ruotsin, Tanskan ja Norjan urheilijat osallistuivat paraatiin vajaalukuisina ja osa heistäkin "mahdollisimman vähän kunnioitusta herättävässä tahdissa". Suomen joukkue sen sijaan osallistui marssiin kokonaisuudessaan perusteenaan seuraavien EM-kisojen isännyys.

Saksan liittotasavalta puolestaan päätti lähettää miltei koko kisajoukkueensa takaisin kotiin. Kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n mielestä Itä-Saksasta vuonna 1967 loikannut Jürgen May ei saanut edustaa Länsi-Saksaa, koskei ollut asunut siellä kyllin pitkään. Protestiksi tälle Saksa osallistui ainoastaan juoksuviesteihin.

Suomi nousi mitalialhosta

Urheiluruudun kisakooste keskittyy lähinnä suomalaissuorituksiin. Maajoukkueen panosta pidettiin odotettuna. Kaksi mitalia merkitsi jopa miellyttävää parannusta neljän vuoden takaisiin Budapestin kisoihin, joissa saalis oli pelkkä nolla.

Iloisin yllätys oli Reijo Vähälän hopeatila korkeushypyssä. Hopeaa otti myös keihäänheittäjä Pauli Nevala. Jorma Kinnusen kymmenes sija sen sijaan oli paha pettymys, vaikka maailmanennätysmiehen tiedettiinkin kärsivän jalkavammasta.

Erkki Mustakari hyppäsi seipäässä kahdeksanneksi. Samaan sijoitukseen ylsivät Sirkka Norrlund naisten 100 metrin aidoissa ja naisten 4 x 400 metrin viestijoukkue.

Viimeisenä päivänä juostussa maratonissa otti voiton Iso-Britannian Ron Hill, joka aivan matkan loppuvaiheessa jätti taakseen "tonttuhupussa" (eli taaksepäin käännetyssä lippalakissa) juosseen Gaston Roelantsin.

"Sellaisen sivistyskansan kuin brittien pitkä historia väistämättä heijastuu myös urheilusuorituksissa", selostaja Paavo Noponen hehkuttaa. "He ovat fightereitä, joilla aina sattuu olemaan se viimeinen vaihde."

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Kummelin rienaavat ja riehuvat varikset raakkuivat "Heii kaverii!"

    Kukapa ei olisi kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista?

    Kukapa ei olisi joskus kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista? Tämä mustaselkäinen kaksikko kiusaa ja keppostelee kuitenkin ihan omassa sarjassaan. Siipiveikot menevät herkästi henkilökohtaisuuksiin ja useimmat kolttoset voisi tuomita silkkana väkivaltana. Kummelin variskaksikko rienasi koko Suomen tv-kansaa vuosina 1992 ja 1993. Artikkeliin on koottu lintusten edesottamukset.

  • Vuodenkierto Koloveden kansallispuistossa

    Dokumentissa seurataan puiston vuodenkiertoa.

    Dokumentissa seurataan kansallispuiston elämää vuonna 1989. Koloveden alueella on runsaasti metsiä ja se edustaa näytävine kallioineen suomalaista järvierämaata parhaimmillaan. Puistossa on tiheä saimaannorppakanta ja alueelta on löydetty myös kalliomaalauksia.

  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kummelin rienaavat ja riehuvat varikset raakkuivat "Heii kaverii!"

    Kukapa ei olisi kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista?

    Kukapa ei olisi joskus kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista? Tämä mustaselkäinen kaksikko kiusaa ja keppostelee kuitenkin ihan omassa sarjassaan. Siipiveikot menevät herkästi henkilökohtaisuuksiin ja useimmat kolttoset voisi tuomita silkkana väkivaltana. Kummelin variskaksikko rienasi koko Suomen tv-kansaa vuosina 1992 ja 1993. Artikkeliin on koottu lintusten edesottamukset.

  • Vuodenkierto Koloveden kansallispuistossa

    Dokumentissa seurataan puiston vuodenkiertoa.

    Dokumentissa seurataan kansallispuiston elämää vuonna 1989. Koloveden alueella on runsaasti metsiä ja se edustaa näytävine kallioineen suomalaista järvierämaata parhaimmillaan. Puistossa on tiheä saimaannorppakanta ja alueelta on löydetty myös kalliomaalauksia.

  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

  • Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

    Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

    Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

  • Onnea Neil Hardwick! Tunnetko sitaatit ohjaajan teoksista?

    Muistatko, kuka sanoi nämä lauseet?

    Neil Hardwick täyttää 70 vuotta 22. heinäkuuta. Sen kunniaksi Areenaan julkaistaan lisää hänen ohjaamiaan sarjoja, jotka kutittelevat nauruhermoja. Sisko ja sen veli sekä Reinikainen ovat katsottavissa nyt. Tankki täyteen löytyy Areenasta jo ennestään.

  • Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva maamme yhdestä tunnetuimmasta rokkarista

    The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.

    Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

  • Suomen presidentit – tasavallan ensiaskeleita ja vallan vaiheita

    Presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

    Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta. Varhaisimmistakin presidenteistä löytyy liikkuvaa kuvaa, sillä filmille on aikoinaan taltioitu muun muassa virkaanastujaispuheita. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän löytyy myös epävirallisempaa kuvamateriaalia – presidentit ovat tulleet lähelle kansaa television välityksellä ja esitelleet niin harrastuksiaan kuin lemmikkejään.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

  • Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

    Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

    Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.