Hyppää pääsisältöön

Yleisurheilun EM-kisat Helsingissä 1994

Venäjä kiri Helsingin toisten EM-kisojen mitalitilaston kärkeen. Kilpailujen suuri yllättäjä oli Norja kuudella mitalillaan, joista kolme oli kultaisia.

Kisojen mitalitaulukossa hopealle sijoittui Iso-Britannia, pronssille Saksa.

Paras pohjoismaa Norja nousi 7. sijalle. Norjan "vaalea salama" Geir Moen otti kultaa 200 metrillä ja hopeaa satasella. Trine Hattestad voitti naisten keihäskisan ja Steinar Hoen meisten korkeuden.

Iso-Britannian Linford Christie kuittasi kolmannen ja viimeisen EM-voittonsa miesten 100 metrillä.

Maailmanmestari Irina Privalova sai kaksoisvoiton 100 ja 200 metrillä ja lisäksi hopeaa 4 x 100 metrin viestissä.

Isäntämaa Suomi päätyi mitalitilastossa sijalle 12. Suomen ainoa kulta tuli naisten 10 kilometrin kävelystä, jonka voitti Sari Essayah.

Seppo Räty sijoittui toiseksi jännittävässä keihäskilvassa. Seuraavaksi parhaat suomalaiset olivat kuulassa 4. ja 5. sijoille tulleet Mika Halvari ja Markus Koistinen.

Sanna Hernesniemi juoksi kuudenneksi 200 metrillä, Ritva Lemettinen maratonissa ja Antti Haapakoski 110 metrin aidoissa.

HUOM: Valitettavasti ohjelma on sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa ja suomalaisten palvelimien kautta.

OBS: På grund av våra kontraktsvillkor är programmet tyvärr endast tillgängligt i Finland och via finska servrar.

NOTE: Due to the terms of our agreements this programme is unfortunately only available in Finland and via Finnish servers.

Tietolaatikko

MIESTEN KEIHÄS: 1) Steve Backley (Iso-Britannia), 2) Seppo Räty (Suomi), 3) Jan Železný (Tšekki).
1. KILPAILUPÄIVÄ: Miesten 10000 m, voittaja Abel Anton (Espanja). Haastattelussa Risto Ulmala (19. sija).
2. JA 3. KILPAILUPÄIVÄ: Naisten 100 m, voittaja Irina Privalova (Venäjä). Haastattelussa Sanna Hernesniemi (7. sija). Miesten 100 m, voittaja Linford Christie (Iso-Britannia). Miesten korkeushyppy, voittaja Steinar Hoen (Norja).
4. JA 5. KILPAILUPÄIVÄ: Naisten 3000 m, voittaja Sonia O´Sullivan (Irlanti). Haastattelussa doping-lääkäri Tapio Kallio. Naisten 200 m, voittaja Irina Privalova (Venäjä). Haastattelussa Sanna Hernesniemi (6. sija). Miesten seiväshyppy, voittaja Radion Gataullin (Venäjä).
6. JA 7. KILPAILUPÄIVÄ: Miesten 110 m:n aitajuoksu: voittaja Colin Jackson (Iso-Britannia). Haastattelussa Antti Haapakoski (6. sija). 10-ottelun aitajuoksu: Eduard Hämäläinen (Valko-Venäjä) kompastuu aitaan ja kaatuu, keskeyttää kilpailun. 10-ottelun voittaja Alain Blondel (Ranska). Miesten kolmiloikka, voittaja Denis Kapustin (Venäjä). Miesten kuulantyöntö, voittaja Aleksandr Klimenko (Ukraina). Haastattelussa Mika Halvari (4. sija).
MIESTEN 50 KM:N KÄVELY: Haastattelussa Valentin Kononen (7. sija), valmentaja Seppo Immonen ja tyttöystävä Taina Siekkinen. Voittaja Valeri Spitsyn (Venäjä).
8. KILPAILUPÄIVÄ: Miesten maratonjuoksu, voittaja Martín Fiz (Espanja). Haastattelussa Harri Hänninen (8. sija). Miesten 5000 m, voittaja Dieter Baumann (Saksa). Haastattelussa Risto Ulmala (7. sija).

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto