Hyppää pääsisältöön

Blues saapuu Suomeen

Ensimmäinen suomalainen blueslevytys tehtiin vuonna 1929. 1940-luvulla myös kansainvälinen boogie woogie -villitys ylsi pohjoisille rannoillemme.

Tietolaatikko

Raatikkoon blues. Kansanlaulu, Suomi. Gunaropulos, Yrjö (sov). Es. Markus Rautio ja Yrjön Orkesteri. Orkesterin jäsenet: Gunaropulos, Georg ”Yrjö” (saksofoni, johtaja). Gunaropulos, Anatol (pasuuna, banjo). Gunaropulos, Viktor (rummut). Kosunen, Allu (trumpetti). Werner, Bengt (trumpetti). Forelius, John (tenorisaksofoni). Hyvärinen, Eero (piano). Reinikainen, Kaarlo (tuuba).
Isoo-Antti (Isontalon Antti ja Rannanjärvi). Kansanlaulu, Suomi. Gunaropulos, Yrjö (sov). Es. Markus Rautio ja Yrjön Orkesteri.
Johanssonin Pekan valssi (= Johanssons boogie-woogie vals). Ramel, Povel (säv, alkup san). Es. Sulo Sala (= Koskinen, Antti) ja Ramblers-orkesteri (joht. Klaus Salmi).
Ilta itämailla. Pahlman, Helge (säv, sov). Kirsi, K. (= Käyhkö, Kauko) (san). Es. A. Aimo ja Sointu-orkesteri.
Blues. Es. Maxine Johnson, Franz Jackson ja Olli Hämeen yhtye (Erkki Melakoski p, Åke Granholm g, Eino Virtanen trp, Olli Häme b). Julkaistu vuonna 1985.
Boogie woogie. Godzinsky, George de (säv, sov). Es. George de Godzinsky (piano). Kuulutus: Carl-Erik Creutz.
Tuu-tuu-tupakkaralli (= Smoke, smoke, smoke). Travis, Merle (säv). Williams, Tex (säv). Saukki (= Puhtila, Sauvo) (san). Es. Vanha Vaari (= Kauko Käyhkö) ja Onni Gideonin yhtye.
Esimerkiksi mambo (= They were doin´ the mambo). Burke, Sonny (säv, alkup san). Raye, Don (säv, alkup san). Viljanen, Matti (sov). Itä, Orvokki (= Helismaa, Reino)(san). Es. Olavi Virta ja Erik Lindströmin orkesteri.
Bongo-boogie. Jary, Michael (säv). Karikas, Sointu (sov). Ainamo, Erkki (san). Es. Antti Rauttu ja Odeon-orkesteri.
Kesälesken blues (= The Gräsänklingsblues). Ramel, Povel (säv). Saukki (= Puhtila, Sauvo) (san). Es. Justeeri ja Scandia-yhtye.

Muistitietojen mukaan aloittelevat suomalaiset jazzmuusikot soittivat bluesia jo 1920-luvulla. Tuohon aikaan blues tunnettiin kuitenkin enimmäkseen eräänä jazz-tanssien muotona.

Helsinkiläinen Yrjön Orkesteri teki vuonna 1929 ensimmäisen jazziksi luokiteltavan kotimaisen levytyksen. Raatikkoon blues -nimisellä ragtime-kappaleella ei ollut paljoakaan tekemistä bluesin kanssa, mutta Isoo-Antissa kuultiin lauluosuuden jälkeen kolme säkeistöä oikeaa bluesia saksofonilla ja trumpetilla.

Laulettua bluesia taltioitiin Suomessa luultavasti ensimmäisen kerran vasta vuonna 1947, jolloin amerikkalainen jazzlaulajatar Maxine Johnson improvisoi nauhalle täkäläisten muusikoiden säestyksellä. Johnson vieraili Suomessa saksofonisti Franz Jacksonin kanssa.

Boogie-woogie nousi swingkaudella suosioon vauhdikkaana pianotyylinä ja tanssimuotina. Tyylille ominaista "kävelevää" bassokulkua kuultiin suomalaisissa levytyksissä joskus aika erikoisissa yhteyksissä.

Ruotsalaiskoomikko Povel Ramelin Johanssonin Pekan valssissa boogieta sovitettiin 3/4-poljentoon. Haitarivetoista boogieta kuultiin mm. A. Aimon ja Antti Raudun levytyksissä.

Povel Ramelin ruotsalaisblues sai tulkkinsa myös Kauko Käyhköstä eli Justeerista. Käyhkön salanimellä laulama Tuu-tuu tupakkaralli oli alun perin countrytyylinen talking blues, mutta hänen levyttämänsä suomalaisversio muistuttaa enemmän mustien rhythm & blues -tanssiyhtyeiden rytmikästä menoa.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto