Hyppää pääsisältöön

Kyläkauppa

Kyläkauppiaan leipä on ollut tiukassa. Työpäivä alkaa aamuviiden jälkeen, eikä kauppa välttämättä elätä talvisaikaan. Ohjelmassa vieraillaan mm. Suonenjoen Halolanmäellä ja Asikkalan Kurhilassa.

Kyläkaupat olivat voimissaan vielä 1960-luvulla. Kylissä oli yleensä useampikin kyläkauppa. Kauppias tunsi asiakkaat ja kaupat olivat paikkoja, joissa ihmiset tapasivat toisiaan.

1970-luvulla kyläkauppojen rinnalle alkoi syntyä marketteja. Ne syrjäyttivät nopeasti kyläkaupat. Kun 1980-luvulla kyläkauppoja oli vielä vajaat 3500, niin 2000-luvun alussa niiden määrä oli noin 750.

Ohjelmassa perätään valtion tukea kyläkaupoille. Suoraa tukea kyläkaupoille ei ole maksettu, mutta esimerkiksi teiden rakentamisella ja kunnostuksella on pyritty parantamaan kyläkauppojen saavutettavuutta.

Pienimuotoista uutta nousua kyläkaupat ovat kokeneet mökkilomailun kasvusta. Moni kyläkauppias tarjoaa nykyään myös posti- ja kirjastopalveluja sekä toimii Alkon tilauspalvelupisteenä.

Teksti: Seija Aunila

  • Noita Nokinenä toi särmää juhlapyhien pumpulinpehmeään idylliin

    Noita Nokinenä ihastutti radiossa

    Näyttelijä Marja Korhosen esittämä Noita Nokinenä oli käsikirjoittaja Toini Vuoriston luoma rakastettu hahmo Ylen lastenkuunnelmissa. Noita Nokinenän seikkailuja kuultiin radiossa ensimmäisen kerran jo vuonna 1963 osana Pikkuväen satujoulu -ohjelmaa. Omana ohjelmanaan Noita Nokinenä viihdytti kuuntelijoita vuosien 1970–1985 pääsiäisinä, juhannuksina sekä jouluisin.

  • ”Joutui hyppäämään avantoon, että kamerat käy ja kukaan ei neuvonut" – Outi Popp teki tv-debyyttinsä Tuubissa

    Toimittaja–kirjailija muistelee aikaansa Tuubi-sarjassa.

    Outi Popp liittyi Tuubi-musiikkisarjan toimittajakaartiin vuonna 1983. Hectorin ja Freemanin lisäksi juontotehtävissä nähtiin myös Tapio Liinoja. Popp muisteli vaiheitaan musiikkisarjassa Elävälle arkistolle vuoden 2017 syksyllä. Vuonna 1979 käynnistyneessä musiikkisarjassa nähtiin sen alkuvuosien tapaan edelleen varsin rockpainotteista musiikkivideotarjontaa.

  • Isien sota -sarja nosti esiin sotilaiden lasten selviytymistarinat

    Palkittu dokumenttisarja vuodelta 2011

    Millaista oli elää perheessä, jonka isän sota oli suistanut raiteiltaan? Tai miten hyväksyä se, ettei sodan takia tiennyt isästään mitään? Miksi sota pääsi arpeuttamaan jopa useaa sukupolvea? Maija Kaipaisen vuonna 2011 ohjaama, palkittu dokumenttisarja kertoi kuusi hätkähdyttävää tarinaa sotilaiden lasten näkökulmasta.

  • Aarre Karénille ajatteleminen on näyttelemistä ja näytteleminen ajattelemista

    Suosittu näyttelijä kertoo ajatuksiaan näyttelijäntyöstä

    Näyttelijä Aarre Karén syntyi Tokiossa vuonna 1932. Japanista hän uskoo saaneensa "nopeat jalat", jatkuvan liikkeellä olemisen perinnön. Satoja rooleja tehneen näyttelijän debyyttirooli radiossa oli Suomisen perheen Matti. Radiossa on näyteltävä niin, että ihminen kuuntelemalla näkee.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto