Hyppää pääsisältöön

Kyläkauppa

Julkaistu 29.08.2007 - 11:00. Päivitetty 13.06.2014 - 14:48

Kyläkauppiaan leipä on ollut tiukassa. Työpäivä alkaa aamuviiden jälkeen, eikä kauppa välttämättä elätä talvisaikaan. Ohjelmassa vieraillaan mm. Suonenjoen Halolanmäellä ja Asikkalan Kurhilassa.

Kyläkaupat olivat voimissaan vielä 1960-luvulla. Kylissä oli yleensä useampikin kyläkauppa. Kauppias tunsi asiakkaat ja kaupat olivat paikkoja, joissa ihmiset tapasivat toisiaan.

1970-luvulla kyläkauppojen rinnalle alkoi syntyä marketteja. Ne syrjäyttivät nopeasti kyläkaupat. Kun 1980-luvulla kyläkauppoja oli vielä vajaat 3500, niin 2000-luvun alussa niiden määrä oli noin 750.

Ohjelmassa perätään valtion tukea kyläkaupoille. Suoraa tukea kyläkaupoille ei ole maksettu, mutta esimerkiksi teiden rakentamisella ja kunnostuksella on pyritty parantamaan kyläkauppojen saavutettavuutta.

Pienimuotoista uutta nousua kyläkaupat ovat kokeneet mökkilomailun kasvusta. Moni kyläkauppias tarjoaa nykyään myös posti- ja kirjastopalveluja sekä toimii Alkon tilauspalvelupisteenä.

Teksti: Seija Aunila

Katoavat ammatit

Pohjois-Savoa ja pohjoissavolaisia

Kommentit

Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa esitettiin myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.
Televisiosarja Tumma ja hehkuva veri kuohutti tunteita, mutta syistä vaiettiin

Televisiosarja Tumma ja hehkuva veri nosti kohun.

Televisiosarja Tumma ja hehkuva veri -tv-sarjasta kohistiin mediassa, joka kuitenkin vaikeni kohun syistä.
Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.
Hiljainen poika tahtoo auttaa

Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

Zakuska – venäjän kielen alkupalat Heikki Kinnusen opettamana

Zakuska - opi venäjää

"Hyvät katselijat, nyt teillä on elämänne tilaisuus oppia lukemaan venäläisiä kirjaimia", lausui juontaja Heikki Kinnunen Zakuska-sarjan (1980) alkajaisiksi. Neljässä kompaktissa osassa Kinnunen kävi yhdessä häntä valvovan "pomon" kanssa läpi kaikki venäjän kirjaimet tutun näköisistä aina outoon taka-iihin ja kuuluisiin ässiin.

Kommentteja 8
Pellonpään ja Väänäsen Nalle Puh -luenta on modernin ajan radioklassikko

Matti Pellonpää ja Kari Väänänen puhuivat Puhin eläväksi

Kun Matti Pellonpää ja Kari Väänänen vuonna 1991 antoivat äänensä Nalle Puhille, muodostui kahden Milnen klassikkokirjan luennasta itsestään klassikko. Tätä lastenohjelmaa aikuisetkin kuuntelivat herkeämättä. Kirjoista ensimmäinen on kuunneltavissa kokonaisuudessaan Areenassa 30.8.2019 asti.

Kommentteja 6
Sielukas Aki Sirkesalo

Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä kootusti.

Suomalaisen softsoulin esitaistelijana tunnetun Aki Sirkesalon (1962–2004) musiikkiura lähti nousukiitoon kahden Emma-palkinnon siivittämänä. Musiikin lisäksi Sirkesalo työllisti itseään toimittajana ja useiden tv-ohjelmien sekä -tapahtumien juontajana. Artikkeliin on koottu Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä vuosien varrelta.
Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

Kommentteja 2

2018

Kesäparatiisi oli vaarassa kadota – kanavanseudustaan tunnettu vanha Vääksy elää uutta kukoistustaan

Entisajan julkimot rakastivat Asikkalan kanavakylää.

Julkkikset rakastivat kesäistä Vääksyä 1800-luvun lopulla. Mutta sata vuotta myöhemmin kylä oli lähes autio ja joen varren viimeinen myllykin vaarassa kadota iäksi. Vuosituhannen vaihteessa Vääksyn kanavan rantoja ja rakennuksia rakastavat ihmiset yhdistivät voimansa – ja kylän historiassa alkoi uusi luku.

Kommentteja 1

2014

Kyläkauppiaiden kylähulluus kumpusi suomalaisesta itsepäisyydestä

Kotimaan katsaus esitteli kaksi kyläkauppiasta 1993.

Vuonna 1975 Mikkelin läänissä oli 273 kyläkauppaa. Vuonna 1993 jäljellä oli 153 sitkeintä yrittäjää. Kotimaan katsaus esitteli heistä kaksi, Enonkosken Ihamaniemen kylässä toimivat "kaksi kylähullua". Oliko katoavan ammatin harjoittajien elämässä vielä valoisia hetkiä jäljellä?

2010

Mansikkapaikka

Ohjelmassa seurataan elämää suonenjokelaisella mansikkatilalla kesän kuumimpaan aikaan heinäkuussa vuonna 2000. Saadaanko mansikkasato korjattua? Mitä mansikkamaa merkitsee suomalaisille, venäläisille ja virolaisille poimijoille?

Kommentteja 1
Koviksia, juntteja ja traktoriporukkaa

70-luvun jengi-nuorien mielestä junteilla oli pitkä tukka ja leveät lahkeet eikä hajuakaan maailman menosta. Jengit itse pyörivät samoilla, tutuilla kulmilla ja kaikki muut kuin oman kulmakunnan kasvatit olivat vaarassa saada turpaansa. Ohjelmassa tavataan nuorisoa Savosta ja Stadista.

Kommentteja 2

2018

Paradiset som nästan försvann – idyllen i den historiska kanalbyn Vääksy fick en ny chans

Här firade kändisarna sommarferier på slutet av 1800-talet.

Kändisar älskade Vääksy om somrarna i slutet av 1800-talet, men hundra år senare låg byn öde och den sista kvarnen vid älven skulle brännas ner av brandkåren. Den gamla trähusmiljön har bevarats med hjälp av sega invånare som trott på att det lönar sig.
Hindhår bybutik i Borgå får inte sin post tillbaka – den nya köpmannen är överraskad över beskedet

Hindhår byaförening har startat en namninsamling.

Många Hindhårbor är upprörda över att Posten inte vill ha den nya butiken som postombud. Den tidigare köpmannen fungerade som postombud men den nya har fått ett nej från Posten.

2017

De österbottniska byarnas framtid diskuterades på medborgarforum

Flyttrörelserna och urbaniseringen största hoten mot byarna.

Arbetet med Österbottens landskapsplan 2040 går vidare. På torsdagskvällen samlades medborgarrepresentanter för att tycka till om centrum -och byanätverket i Österbotten 2040.

2011

Från butiksbil till R-kiosk

Varifrån får finländaren sitt dagliga bröd? På 1980-talet drog man in en mängd butiker på glesbygden. Och nära städer dök köpcenter upp.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

"Kuin matka, joka ei ala eikä lopu, mutta kihisee koko ajan" – Alaston lounas on kuuntelemisen arvoinen

William S. Burroughsin luomus kääntyi radioon 1993.

William S. Burroughsin surrealistinen kirja kääntyi Suomen radioon 1993. Tämä kuunnelma pitää kuunnella, ei vain kuulla!

Kommentteja 1
Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa esitettiin myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.
Televisiosarja Tumma ja hehkuva veri kuohutti tunteita, mutta syistä vaiettiin

Televisiosarja Tumma ja hehkuva veri nosti kohun.

Televisiosarja Tumma ja hehkuva veri -tv-sarjasta kohistiin mediassa, joka kuitenkin vaikeni kohun syistä.
Syyskuu tuo Areenaan Huojuvan talon ja muut suomalaisen melankolian jättiläiset

Areenassa Huojuva talo ja muut synkkien tunteiden taiturit.

Avioliiton ahdistusta, perheväkivaltaa, oman identiteetin etsimistä, mutta myös toivoa tulevasta. Areenaan on nyt julkaistu suomalaisen melankolian jättiläisiä, kuten Huojuva talo, Tumma ja hehkuva veri ja Hiljaiset laulut.
Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.
Hiljainen poika tahtoo auttaa

Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.
Love Story – nuorta rakkautta, melankoliaa ja outoja kohtaamisia

Johanna ja Anttu kohtaavat 1990-luvun nuortensarjassa

Nuortensarjassa sydänsuruja poteva Johanna törmää hautausmaalla kahteen omituiseen poikaan, jotka ovat hautaamassa kuollutta apinaansa.
Kun armeijassa oltiin vielä harmaissa

Dokumentti varusmieskoulutuksesta vuodelta 1974.

Kuinka suomalainen varusmiespalvelus on muuttunut vuosien varrella? Pienen käsityksen siitä saa Olavi Puusaaren suunnittelemasta ja ohjaamasta dokumentista Ei kenenkään maalla.
"Elämähän on hirveän kivaa, kun elämällä on tarkoitus" – Kalle ja Maija Könkkölä rakkaudesta ja vammaisuudesta

Dokumentti kahden toimeliaan vammaisen avioliitosta 1999.

Nuorena sokeutunut arkkitehti Maija Könkkölä ja kävelykykynsä jo lapsena menettänyt poliitikko Kalle Könkkölä kertoivat avioliitostaan vuonna 1999 Suomalaisia rakkaustarinoita -sarjassa. Vammaisten olojen parantamisen eteen pitkin elämäänsä työskennelleet Könkkölät kävivät läpi suhteensa alkuajat ja senhetkisen arjen. Arvo Tuomisen dokumentissa he myös muistelivat omia vammautumisiaan ja avasivat elämänasenteitaan katsojille.
"Jotain pelottavaa tuolla rantavedessä on" – ykkösdokumentti kertoo Niilo-lohen vaarallisesta vaelluksesta kohti kotia

Näätämön Niilo, Lapin lohi on dokumentti lohen näkökulmasta.

Jarmo Ratisen käsikirjoittama ja ohjaama Ykkösdokumentti: Näätämön Niilo, Lapin lohi (1999) on sympaattinen kuvaus Atlantin lohesta tämän omasta näkövinkkelistä.
Ikimetsän vieras istahtaa kannoksi kantojen joukkoon

1980 valmistunut poeettinen kertomus aarniometsistä

Ikimetsä on vuonna 1980 valmistunut poeettinen kertomus suomalaisesta metsästä, eläimistä ja kasveista, jotka elävät uhattuina yhä pienenevissä erämaasaarekkeissa.
12-vuotias Arto Melleri kirjoitti Seita-kuunnelman kahdessa ja puolessa tunnissa

Tuleva kirjailija ja runoilija kertoo kuunnelmadebyytistään.

Toimittaja Kalle Ranta-aho haastattelee vuonna 1969 kesälomaansa viettävää Arto Melleriä puhelimen välityksellä. Tuleva kirjailija ja runoilija kertoo kuunnelmadebyytistään, kirjoitusharrastuksestaan ja sivuaa suhtautumistaan koulunkäyntiin. Haastattelun ja kuunnelman lisäksi kuullaan poikien ja tyttöjen käymä jälkikeskustelu, joka lähetettiin radiossa Seidan ensiesityksen jälkeen.
Vuonna 1968 perustettu radion maakuntauutiset toi maakuntien äänen kuuluville

Maakuntauutiset perustettiin syyskuussa 1968.

Syyskuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1968 maakunnissa alkoi kuulua maakuntauutiset. Radion kuuntelijoille se oli uusi palvelumuoto ja maakuntatoimituksille uusi aluevaltaus, johon pyrittiin valmistautumaan huolella.
"Siellä missä kriisi, siellä myös tilaisuus" – Venäjän epävakaista ajoista huolimatta Eija Tervonen uskoi Fredriksonin lakkitehtaaseen

Tervonen toimi Fredriksonin tehtaan johtajana Pietarissa.

Arvo Tuomisen Tosi tarina: Ei mikään kettutyttö -dokumentissa (1999) seurataan Eija Tervosen elämää tehtaanjohtajana Venäjällä ja tutustutaan Fredriksonin lakkitehtaan historiaan. Samalla se on katsaus itänaapurimme silloiseen taloustilanteeseen ja byrokratiaan naisjohtajan silmin.