Hyppää pääsisältöön

Mitä biologia on?

Apila
Apila. Kuva: Mirva Kakko/Yle. Apila Kuva: Yle/ Mirva Kakko Kolmiapila,Neliapila,apilat,Luonnonkukat,kukat

Luonnontieteille on ominaista, että tietoja hankitaan havaintoja ja mittauksia tekemällä. Biologia on sekä kokeellinen että kokemusperäinen eli empiirinen luonnontiede. Voit nyt tutustua biologian mielenkiintoiseen maailmaan mp3-kurssin avulla.

Tietolaatikko

Voit ladata kurssit itsellesi mp3-tiedostoina:

  • Klikkaa latauslinkkiä hiiren oikeanpuoleisella painikkeella. 
  • Valitse avautuvasta ikkunasta vaihtoehto Save target as... tai Tallenna.
  • Tallenna tiedosto mp3-soittimeen tai haluamaasi kansioon tietokoneellesi.

Biologian juuret johtavat antiikin Kreikkaan. Aristoteles kokosi ensimmäisenä yhtenäiseksi esityksesi havaintoihin pohjautuvat käsityksensä luonnon lainalaisuuksista. Biologia-sanan juuret ovat kreikan kielessä. Biologia tarkoittaa oppia elämästä. 

Biologian eri osa-alueet

Mitä on biologinen tutkimus ja mitä eroa on kokeellisella ja soveltavalla biologialla, perustutkimuksella ja soveltavalla tutkimuksella? Biologinen tutkimus on jakautunut useiksi kymmeniksi osa-alueiksi: ekologia, mikrobiologia, fysiologia, perinnöllisyystiede eli genetiikka, kahden tieteen rajalla toimivat biokemia ja biofysiikka, biologisen tutkimuksen soveltavat tieteenalat lääketiede, maa-, metsä-, kala ja riistataloustiede sekä uusi kasvava tieteenala molekyylibiologia.

Dosentti Markku Myllykangas ja professori Seppo Yläherttuala pohtivat biologisen tiedon väärinkäyttömahdollisuuksia ja tieteen eettisiä kysymyksiä.

Biologia ja ympäristönsuojelu

Biologinen tieto näkyy myös arkielämässä. Ohjelmassa käsitellään jätelakia ja sen sisältöä, kunnallista jätehuoltoa ja miten biologista tietoa on sovellettu muun muassa elintarvike- ja lääketeollisuudessa tai miten sitä voi soveltaa omassa arkielämässään. Hankitun biologisen tiedon avulla voimme tehdä oikeita päätöksiä itsemme, ympäristömme ja tulevaisuutemme sekä tulevien sukupolvien kannalta. Ohjelmassa käydään läpi myös luonnon monimuotoisuutta eli biodiversiteettiä ja sen uhkia sekä elämän syntyä ja kehitystä maapallolla.

Kertaa biologiaa mp3-kurssin avulla

Johdanto biologiaan Lataa 

Ekologia Lataa 

Ihminen ja terveys Lataa

Solubiologia Lataa

Systematiikka ja kasvifysiologia Lataa 

Lisääntyminen ja perinnöllisyys Lataa

 Evoluutio Lataa

 

Perustuu ohjelmaan: Etälukio: Biologia. Haastateltavat: Dosentti Markku Myllykangas ja professori Seppo Yläherttuala.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Juhlapäivät

    Juhlapäivät.

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin.

  • Avaruus

    Tutustu avaruuteen ja havainnoi taivaan valoilmiöitä.

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä?

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tutustutaan suomalaisiin hyönteisiin.

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Linnut

    Tutustutaan suomalaisiin lintuihin.

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tutustutaan Suomen nisäkkäisiin.

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista.

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristökysymys on maailmanlaajuinen.

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.