Hyppää pääsisältöön

Niskavuoren Heta

Niskavuoren Heta kertoo hämäläisen mahtitilan tyttärestä, joka nai tilallisena vasta aloittelevan Akustin.

Heta on Niskavuoren perheen häijyin jäsen, jonka avioliitto entisen rengin kanssa saa paikkakunnan juoruilijat hymisemään.

Heta pitääkin koko avioliittonsa ajan miehensä tietoisena alhaisesta taustastaan, vaikka Akusti rakentaakin perheelle mahtitilan ja nousee kunnalliseksi silmäätekeväksi.

Lopulta Akusti kuolee työhönsä väsyneenä, ja on aika puida Akustin henkinen ja maallinen perintö.

Vasta Akustin kuoltua Heta ymmärtää miehensä ainutlaatuisuuden, ja teoksen lopussa jääkylmä hämäläisemäntä puhkeaa aitoon suruun miehensä kuoleman puolesta.

Samalla tulee täysin julki tieto, jonka Heta on luullut pysyvän ainakin lapsiltaan salassa: perheen vanhin lapsi Jaakko ei ole Akustin, vaan erään paikkakunnan mahtitilan isännän.

Niskavuoren Hetan tarina alkaa 1800-luvulta ja päättyy 1930-luvulle. Se on Niskavuori-teoksista toiseksi viimeisin, ja se julkaistiin 1950, jolloin Hella Wuolijoki oli palannut Yleisradiosta erottamisen jälkeen teatterin pariin.

TV2:n Teatteritoimitus teki Hella Wuolijoen kirjoittamasta Niskavuoren Hetasta 1980-luvun loppupuolella tv-näytelmäversion, jossa oli neljä osaa. Osa kriitikoista piti tulkintaa liian traditionaalisena, mutta tv-katsojat ottivat uuden version omakseen.

Tässä Kalle Pursiaisen ohjaamassa tv-versiossa Hetaa näyttelee Leena Suomu, Akustia Juhani Niemelä, Loviisaa Erja Manto, Juhania Veikko Honkanen, Lammentaustan Santeria Kari Kihlström ja Siipirikkoa Tuija Ernamo.

Tietolaatikko

Hella Wuolijoen kirjoittama Niskavuori-sarja kertoo tarinan hämäläisen mahtisuvun vaiheista.

Näytelmäsarjan ensimmäinen osa Niskavuoren naiset ilmestyi 1936, ja siitä on tullut vuosien varrella suosituin suomalainen näytelmä.

Muut Niskavuori-teokset ovat Niskavuoren leipä, Niskavuoren nuori emäntä, Niskavuoren Heta ja Entäs nyt, Niskavuori.

Niskavuori-teemassa maaseudun elämää käsitellään etenkin vahvojen naisien kautta. Kirjojen tapahtumat ajoittuvat 1800-luvun loppupuolelta toisen maailmansodan jälkimaininkeihin.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto