Hyppää pääsisältöön

Elävä arkisto täyttää vuoden

Yleisradion internetpalvelu Elävä arkisto täytti vuoden syyskuussa 2007. Sivusto on saavuttanut laajan yleisösuosion. Elävän arkiston tekijätiimille on myönnetty kaikkiaan seitsemän eri palkintoa.

Elävän arkiston materiaalimäärä on kasvanut kovaa tahtia. Vuoden vanhassa Elävässä arkistossa oli lähes 5 000 video- ja 3 200 audioleikettä, joita taustoitti 4 900 artikkelia. Palvelu on monipuolisuudessaan ja laajuudessaan ainutkertainen koko maailmassa.

Elävä arkisto tarjoaa historiallisia filmejä, viihdettä, musiikkia, urheilua, dokumentteja, lastenohjelmia ja muita mielenkiintoisia ajankuvia yli sadan vuoden ajalta.

Elävä arkisto valittiin vuonna 2006 Suomen parhaaksi kulttuurin nettisivustoksi ja samalla Suomen ehdokkaaksi kisaamaan YK:n alaisessa World Summit Awardissa maailman parhaan kulttuurisivuston tittelistä.

Palvelun tekijätiimi on palkittu lisäksi mm. tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla ja radio- ja tv-toimittajien koulutusrahasto KOURAN Vuoden sivistysteko –palkinnolla. Sisältönsä lisäksi Elävä arkisto on palkittu myös ulkoasustaan ja toteutuksestaan mm. vuoden 2006 innovatiivisimpana IT-hankkeena.

Sivustolla vierailee parhaimpina viikkoina yli sata tuhatta eri kävijää.

Elävä arkisto avattiin Yleisradion 80-vuotispäivänä 9.9.2006 ja YLE Areena 15.6.2007.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto