Hyppää pääsisältöön

Elävälle arkistolle tiedonjulkistamispalkinto

YLE Elävän arkiston tekijätiimi on palkittu tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla. Palkinnon perusteluissa kiiteltiin erityisesti Elävän arkiston monipuolisuutta ja tekijätiimin journalistista ammattitaitoa.

Runsaan ja monipuolisen sisällön lisäksi palvelun erityinen ansio ovat ohjelmia taustoittavat artikkelit, jotka kytkevät aineiston historiallisiin yhteyksiinsä.

Palvelu hyödyntää uutta teknologiaa monipuolisesti. Elävä arkisto on samalla kertaa sekä sivistävä että viihdyttävä, palkinnon perusteluissa kiiteltiin huhtikuussa 2007.

Tiimistä palkittiin Elävän arkiston vastaava toimittaja, kehityspäällikkö Reijo Perälä, tuottaja Seija Aunila, tuottaja-toimittaja Rita Landström, toimittajat Charlotta Hedman, Jukka Lindfors ja Paavo Rytsä sekä arkistotoimittaja Seija De Rybel ja julkaisujärjestelmän kehitystyöstä vastannut Hannu Sola.

Elävän arkiston tekijätiimi palkittiin maaliskuussa 2007 myös koulutusrahasto Kouran Vuoden 2006 sivistysteko -palkinnolla.

Koura-palkinnon perustelujen mukaan Elävä arkisto on ainutlaatuinen palvelu, joka tuo suomalaisten kulttuuriperinnön uuden teknologian avulla maksutta kaikkien saataville. Huima yleisönsuosio on osoitus palvelun sivistyksellisestä merkityksestä.

Elävän arkiston työryhmässä yhdistyvät eri alojen erinomainen asiantuntemus ja innovatiivisuus uuden ja vanhan yhdistämisessä, raati arvioi perusteissaan.

Elävästä arkistosta tuli huippusuosittu heti avajaisviikonloppuna. Yleisösuosion lisäksi toimitustiimi on saanut runsaasti myös julkista tunnustusta ja lukuisia alan palkintoja.

Syksyllä 2006 sivusto palkittiin Mindtrek-gaalassa Suomen parhaana kulttuurin nettisivustona. Samalla sivusto valittiin edustamaan Suomea kansainväliseen World Summit Award -kilpailuun.

Maaliskuussa 2007 sivustolle myönnettiin kaksi digitaalisen alan Grand One -palkintoa: toinen parhaasta kansalaisille suunnatusta nettisivustosta, toinen parhaasta infodesignista eli käytettävyydestä, selkeydestä ja käyttäjäystävällisyydestä. Lisäksi palvelulle on myönnetty myös Kotivinkki-lehden palkinto vuoden 2006 parhaasta asiasta tai ilmiöstä.

Elävälle arkistolle on myönnetty myös Excutive IT Awards -palkinto vuoden innovatiivisimmasta tieto- ja viestintäteknologian hankkeesta. Palkinto jaettiin toisen kerran suomalaisten suuryritysten verkostoitumisfoorumissa.

Elävään arkistoon lisätään materiaalia YLEn tv- ja radioarkistoista noin parinkymmenen ohjelman viikkotahtia. Sisältöä tuotetaan mm. katsojien toiveiden mukaan.

Tietolaatikko

Artikkelin toinen video on traileri, joka on Elävän arkiston mainos ja se esitettiin Koura-palkintogaalassa.

Vuonna 1985 perustettu Koura on Yleisradion ja MTV3:n sekä Suomen Journalistiliiton, Suomen Lavastajain Liiton, Suomen Muusikkojen Liiton ja Suomen Näyttelijäliiton muodostama koulutusrahasto. Sen varat tulevat Yleisradion ja MTV3:n vakinaiselle henkilöstölle maksetuista tekijänoikeuskorvauksista.

Koura myöntää myös stipendejä ja apurahoja Yleisradion ja MTV3:n vakinaiselle henkilöstölle.

Vuonna 2003 perustettu The World Summit Award toimii YK:n alaisuudessa. Sen tarkoituksena on kahden vuoden välein valita maailman paras nettisivusto kahdeksassa eri kilpailusarjassa.

Toisen videoklipin äänitteet:

MERIKANTO, OSKAR (SÄV). FOUGSTEDT, NILS-ERIC (SOV).
TEOS: VALSE LENTE (S) ESIT: FOUGSTEDT, NILS-ERIC ( JOHTAJA). RADIO-ORKESTERI (HELSINKI)(ORKESTERI). ÄÄN.20.6.1956

MERIKANTO, OSKAR (SOV. NILS-ERIC FOUGSTEDT): KESÄILLAN IDYLLI OP.16/2 .ESIT: GODZINSKY, GEORGE DE (JOHT)RADION SINFONIAORKESTERI.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.