Hyppää pääsisältöön

Pirkko Saisio - proosan ja draaman voimahahmo

Kirjailija Pirkko Saisio kuuluu suomalaisen kirjallisuuden mielenkiintoisimpiin vaikuttajiin. Saisio on tarkkanäköinen ihmiskuvaaja, jonka aiheet liikkuvat arkirealismista ja seksuaalisuudesta yhteiskunnallisiin ongelmiin.

Tietolaatikko

Palkintoja ja ehdokkuuksia:
J. H. Erkon palkinto 1975
Valtion kirjallisuuspalkinto 1985
Suomen näytelmäkirjailijaliiton Lea-palkinto 1986, 1994, 2003
Finlandia-palkintoehdokkuus 1992 (Kulkue), 1998 (Pienin yhteinen jaettava), 2000 (Vastavalo), 2005 (Voimattomuus)
Runeberg-palkintoehdokkuus 2000
Taiteen Suomi-palkinto 2002
Finlandia-palkinto 2003 (Punainen erokirja)
Varjo-Finlandia 2003
Pohjoismaisen näytelmäkirjailijapalkinnon ehdokkuus 2004

Teoksia:
Elämänmeno, romaani (1975)
Betoniyö, romaani (1981)
Kiusaaja (Jukka Larsson), romaani (1986)
Puolimaailman nainen (Eva Wein), romaani (1990)
Tulennielijä, elokuvakäsikirjoitus (1998)
Baikalin lapset, näytelmä (2002)
Punainen erokirja, romaani (2003)
Voimattomuus, romaani (2005)
Kuume, näytelmä (2007)

Saision tuotannosta romaaneita on käännetty mm. ruotsiksi ja islanniksi ja näytelmiä useille kielille.

Pirkko Saisio (s. 1949) on ravistellut kirjallisuus- ja kirjailijakäsityksiä myös kirjoittamalla faktan ja fiktion rajamailla häilyviä omaelämäkerrallisia romaaneja.

Kirjavieras-ohjelmassa Saisio puhuu teoksestaan Voimattomuus (2005). Teos kuvaa suurten ikäluokkien vieraantumista kristinuskosta ja papin avioliiton hajoamista.

1980-90-luvuilla Saisio kohahdutti kirjallisuusmaailmaa kirjoittamalla salanimillä Jukka Larsson ja Eva Wein. Saisio halusi testata, millaisen vastaanoton hänen teoksensa saisivat, jos ne olisi kirjoittanut joku muu. Larsson oli göteborgilainen teologi ja vanginvartija, Wein juutalainen opiskelija. Odotetusti palaute oli aivan erilaista kuin keski-ikäistyvän, tunnetun kirjailijanaisen saama kritiikki.

Saisio on kunnostautunut paitsi draaman ja proosan puolella, myös tv- ja elokuvamaailmassa ja musiikin saralla.

Teksti: Kaisa-Liisa Vähäsarja

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto