Hyppää pääsisältöön

Veijarifilosofi Arto Paasilinna

Arto Paasilinna tuli tunnetuksi tuotteliaana humoristina, jonka helppolukuiset ja lennokkaat teokset huvittavat laajaa lukijakuntaa ympäri maailman.

Paasilinna oli paitsi terävä satiirikko, myös lempeä, luonnonläheinen filosofi ja omaperäinen tarinankertoja sekä ihmiskuvaaja.

Arto Paasilinna (1942-2018) kirjoitti osuvan kärjistetysti suomalaisuudesta ja kansakunnan omintakeisuudesta. Hänet tunnettiin myös teräväkielisenä ihmiskuvaajana, jolle naisen mielenmaisemat olivat mysteeri.

Paasilinnan teoksissa liikutaan mielikuvituksen siivittämänä mitä erilaisimmissa skenaarioissa. Esimerkiksi esikoisromaani Operaatio Finlandia (1972) kertoo kuvitteellisesta sodasta Suomen ja Ruotsin välillä 1970-luvulla.

Paasilinnan ura on ollut erittäin tuottelias, hänen tuotantoaan on julkaistu vuosittain 1970-luvulta lähtien. Paasilinnan kirjoja on käännetty noin 40 kielelle ja hän on tunnetuin suomalainen nykykirjailija Euroopassa.

Paasilinnan teoksista on tehty näytelmä- ja elokuvasovituksia, tv-sarjoja ja sarjakuvia. Tunnetuin filmatisointi on Risto Jarvan ohjaama elokuva Jäniksen vuosi (1977), joka tunnetaan myös ulkomailla vahvana kannanottona luonnon ja ihmisen vapauden puolesta.

Teksti: Kaisa-Liisa Vähäsarja

Tietolaatikko

Teoksia:
Operaatio Finlandia, romaani (1972)
Jäniksen vuosi, romaani (1975)
Ulvova mylläri, romaani (1981)
Suloinen myrkynkeittäjä, romaani (1988)
Hurmaava joukkoitsemurha, romaani (1990)
Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä, romaani (1991)
Hirnuva maailmanloppu, romaani (1999)
Kymmenen riivinrautaa, romaani (2001)
Kylmät hermot, kuuma veri, romaani (2006)
Rietas rukousmylly (2007)
Neitosten karkuretki (2008)
Elävänä omissa hautajaisissa (2009)

Palkintoja:
Air Inter -palkinto 1989
Giuseppi Acerbi-palkinto 1994

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto