Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Kodin remonttien hinnoissa iso vaihtelu

Pienehköjen kodin remonttien hinnat voivat vaihdella rajusti. Esimerkkitapauksessamme kysyttiin urakkatarjouksia kattoremontista, jossa kallein tarjous oli tuplahintainen halvimpaan verrattuna.

katto (copyright YLE/videokuvaa)Viime kesänä äitini suunnitteli vanhan latorakennuksen remonttia. Tarkoituksena on korvata vanha huopakatto peltikatolla ja samalla hiukan oikaista painunutta kattoa. Äitini pyysi urakoitsijoita tarkastamaan katon kunnon ja antamaan tarjouksia. Kallein tarjous kattoremontista oli 12 069 euroa. Halvin tarjous oli puolet edullisempi eli 5750 euroa.

Soittokierros rakennusalan ammattilaisille paljasti, että suuri hintavaihtelu ei ole lainkaan harvinainen ilmiö. Keittiöremonteissa, maalausurakoissa, ikkunoiden uusimisessa – siis nimenomaan yksityisten ihmisten teettämissä, pienehköissä remonteissa – kallein tarjous saattaa olla kaksi, jopa kolmekin kertaa suurempi kuin halpa.
- Rakentamisen korkeasuhdanteessa alan ammattilaisilla on paljon töitä, ja jotkut varmasti ylihinnoittelevat itsensä. Pätkätöitä ei välttämättä haluta ja kalliilla urakkahinnoilla torjutaan näitä pienempiä urakoita pois, sanoo toimitusjohtaja Aarne Jussila Rakennustutkimus RTS:stä.

Toisaalta rakennusbuumin jälkimainingeissa alalle lähtee myös ammattitaidottomia yrittäjiä.
- Niissä ei aina osata tehdä kustannuslaskelmia oikein, arvioi Jussila.

Remontoija tarvitsee tietoa

Jotta tarjouksia voisi arvioida, remontin maksajan täytyy olla selvillä siitä, millaisen remontin hän aikoo teettää.

säätiö (copyright YLE/videokuvaa)Perustietoa remonteista saa esimerkiksi Rakennustietosäätiön tai paikallisten rakennusmestarien ylläpitämistä rakennuskeskuksista. Niitä on seitsemällä paikkakunnalla: Helsingissä, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Oulussa, Tampereella, Turussa ja Vaasassa.

Rakennustietokeskuksista löytyvät esimerkiksi RT-kortit, joissa kerrotaan eri remonttien tekemisestä hyvän rakennustavan mukaisesti. Rakennuskeskuksissa on myös laskentaohjelmia, joilla voi karkeasti laskea oman remonttinsa hinnan. Rakennusneuvojat auttavat tiedon etsimisessä myös puhelimitse. Rakennustietosäätiön kirjakaupoista ja internetsivuilta (www.rakennustieto.fi) saa ostaa remonttiprojektiin liittyviä valmiita sopimuspaperien pohjia.

Jäsenilleen antavat remonttineuvontaa myös Omakotiliitto ja PRKK eli pientalorakentamisen kehittämiskeskus.

Myös internetistä rakentajille löytyy paljon tietoa. Esimerkiksi osoitteessa www.rakentaja.fi on Remonttioptimi-laskuri, jolla oman remontin hintaa voi arvioida. Sen käyttäjäksi rekisteröityminen maksaa 50 euroa.

Tarjoukset aina kirjallisena

Kun tietoa alkaa olla kasassa, urakoitsijoilta uskaltaa paremmin pyytää tarjouksia. Tarjoajia pitäisi olla ainakin kolme, että syntyisi jonkinlaista vertailupohjaa.

kaavake (copyright YLE/videokuvaa)Tarjoukset on aina syytä pyytää kirjallisena. Asiakkaan on huolehdittava siitä, että tarjouspaperiin kirjataan kaikki tarvittavat työvaiheet ja materiaalit. Jos tarjous jää epämääräiseksi, epärehellinen urakoitsija saattaa hintaa alentaakseen jättää paperista jonkin työvaiheen pois. Myöhemmin urakoitsija voi yrittää periä asiakkaalta lisähintaa näistä ”tarjoukseen kuulumattomista” töistä.

Ammattilaiset voivat auttaa

Jos omaan remonttiin tutustuminen ja tarjousten pyytäminen tuntuu työläältä, apuun voi kutsua ammattilaisia. Ammattilainen voi olla remontista riippuen joko rakennusmestari, alan insinööri tai arkkitehti.
- Rakennusmestari voi tulla paikalle ja yhdessä asiakkaan kanssa katsoa, mitä remontissa pitää tehdä. Ammattilainen voi hoitaa tarjousten tekemisen. Rakennustöiden aikana hän voi käydä katsomassa, että työ sujuu niin kuin pitääkin, sanoo rakennusmestari Tapani Hämäläinen T&O Hämäläisestä.
- Esimerkiksi esimerkin kaltaisen kattoremontin yhteydessä tuollainen neuvontapaketti voisi maksaa 500—1000 euroa, hän arvioi.

Itse kunkin arvioitavaksi jää, milloin ammattilaisen apu on tarpeen. Yhteystietoja löytyy esimerkiksi rakennustiedon internetsivuilta. Myös kuntien rakennusvalvovat voivat antaa vinkkejä hyvistä suunnittelijoista ja valvojista. Monessa tapauksessa ammattiapu säästää kustannuksia ja myös asiakkaan hermoja!

Halpakin voi olla riittävän hyvä

valittu mies (copyright YLE/videokuvaa)Äitini kattoremontin tekijäksi valikoitui lopulta edullisen tarjouksen tehnyt paikallinen yrittäjä. Hän löysi muita halvemmalle hintatasolleen järkiperusteita.
- Pienyrittäjällä ei ole suuria toimistokuluja. Materiaalit hankitaan lähisahoilta ja -kaupoista, joten kuljetuskustannuksiakaan ei juuri tule, summaa Jukka Pitkonen Rakennus-Pitkosesta.
- Rakennusta voi myös remontoida vanhaa säästäen, hän lisää.

Kalliilla hinnalla vanhaan latoon olisi saanut kokonaan uudet, kaksinkertaiset räystäslaudat ja hiukan paksummat ruodelaudat katolle. Molemmat tarjoukset olivat kuitenkin täysin asiallisia, eikä asiakas löytänyt suurelle hintaerolle riittäviä perusteita. Kun lahovaurioita ei ollut ja rakennus oli jo muutenkin vanha, uusia räystäitä ei jääty kaipailemaan!

Virpi Väisänen / TV1 Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.