Pienehköjen kodin remonttien hinnat voivat vaihdella rajusti. Esimerkkitapauksessamme kysyttiin urakkatarjouksia kattoremontista, jossa kallein tarjous oli tuplahintainen halvimpaan verrattuna.
Viime kesänä äitini suunnitteli vanhan latorakennuksen remonttia. Tarkoituksena on korvata vanha huopakatto peltikatolla ja samalla hiukan oikaista painunutta kattoa. Äitini pyysi urakoitsijoita tarkastamaan katon kunnon ja antamaan tarjouksia. Kallein tarjous kattoremontista oli 12 069 euroa. Halvin tarjous oli puolet edullisempi eli 5750 euroa.
Soittokierros rakennusalan ammattilaisille paljasti, että suuri hintavaihtelu ei ole lainkaan harvinainen ilmiö. Keittiöremonteissa, maalausurakoissa, ikkunoiden uusimisessa – siis nimenomaan yksityisten ihmisten teettämissä, pienehköissä remonteissa – kallein tarjous saattaa olla kaksi, jopa kolmekin kertaa suurempi kuin halpa.
- Rakentamisen korkeasuhdanteessa alan ammattilaisilla on paljon töitä, ja jotkut varmasti ylihinnoittelevat itsensä. Pätkätöitä ei välttämättä haluta ja kalliilla urakkahinnoilla torjutaan näitä pienempiä urakoita pois, sanoo toimitusjohtaja Aarne Jussila Rakennustutkimus RTS:stä.
Toisaalta rakennusbuumin jälkimainingeissa alalle lähtee myös ammattitaidottomia yrittäjiä.
- Niissä ei aina osata tehdä kustannuslaskelmia oikein, arvioi Jussila.
Remontoija tarvitsee tietoa
Jotta tarjouksia voisi arvioida, remontin maksajan täytyy olla selvillä siitä, millaisen remontin hän aikoo teettää.
Perustietoa remonteista saa esimerkiksi Rakennustietosäätiön tai paikallisten rakennusmestarien ylläpitämistä rakennuskeskuksista. Niitä on seitsemällä paikkakunnalla: Helsingissä, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Oulussa, Tampereella, Turussa ja Vaasassa.
Rakennustietokeskuksista löytyvät esimerkiksi RT-kortit, joissa kerrotaan eri remonttien tekemisestä hyvän rakennustavan mukaisesti. Rakennuskeskuksissa on myös laskentaohjelmia, joilla voi karkeasti laskea oman remonttinsa hinnan. Rakennusneuvojat auttavat tiedon etsimisessä myös puhelimitse. Rakennustietosäätiön kirjakaupoista ja internetsivuilta (www.rakennustieto.fi) saa ostaa remonttiprojektiin liittyviä valmiita sopimuspaperien pohjia.
Jäsenilleen antavat remonttineuvontaa myös Omakotiliitto ja PRKK eli pientalorakentamisen kehittämiskeskus.
Myös internetistä rakentajille löytyy paljon tietoa. Esimerkiksi osoitteessa www.rakentaja.fi on Remonttioptimi-laskuri, jolla oman remontin hintaa voi arvioida. Sen käyttäjäksi rekisteröityminen maksaa 50 euroa.
Tarjoukset aina kirjallisena
Kun tietoa alkaa olla kasassa, urakoitsijoilta uskaltaa paremmin pyytää tarjouksia. Tarjoajia pitäisi olla ainakin kolme, että syntyisi jonkinlaista vertailupohjaa.
Tarjoukset on aina syytä pyytää kirjallisena. Asiakkaan on huolehdittava siitä, että tarjouspaperiin kirjataan kaikki tarvittavat työvaiheet ja materiaalit. Jos tarjous jää epämääräiseksi, epärehellinen urakoitsija saattaa hintaa alentaakseen jättää paperista jonkin työvaiheen pois. Myöhemmin urakoitsija voi yrittää periä asiakkaalta lisähintaa näistä ”tarjoukseen kuulumattomista” töistä.
Ammattilaiset voivat auttaa
Jos omaan remonttiin tutustuminen ja tarjousten pyytäminen tuntuu työläältä, apuun voi kutsua ammattilaisia. Ammattilainen voi olla remontista riippuen joko rakennusmestari, alan insinööri tai arkkitehti.
- Rakennusmestari voi tulla paikalle ja yhdessä asiakkaan kanssa katsoa, mitä remontissa pitää tehdä. Ammattilainen voi hoitaa tarjousten tekemisen. Rakennustöiden aikana hän voi käydä katsomassa, että työ sujuu niin kuin pitääkin, sanoo rakennusmestari Tapani Hämäläinen T&O Hämäläisestä.
- Esimerkiksi esimerkin kaltaisen kattoremontin yhteydessä tuollainen neuvontapaketti voisi maksaa 500—1000 euroa, hän arvioi.
Itse kunkin arvioitavaksi jää, milloin ammattilaisen apu on tarpeen. Yhteystietoja löytyy esimerkiksi rakennustiedon internetsivuilta. Myös kuntien rakennusvalvovat voivat antaa vinkkejä hyvistä suunnittelijoista ja valvojista. Monessa tapauksessa ammattiapu säästää kustannuksia ja myös asiakkaan hermoja!
Halpakin voi olla riittävän hyvä
Äitini kattoremontin tekijäksi valikoitui lopulta edullisen tarjouksen tehnyt paikallinen yrittäjä. Hän löysi muita halvemmalle hintatasolleen järkiperusteita.
- Pienyrittäjällä ei ole suuria toimistokuluja. Materiaalit hankitaan lähisahoilta ja -kaupoista, joten kuljetuskustannuksiakaan ei juuri tule, summaa Jukka Pitkonen Rakennus-Pitkosesta.
- Rakennusta voi myös remontoida vanhaa säästäen, hän lisää.
Kalliilla hinnalla vanhaan latoon olisi saanut kokonaan uudet, kaksinkertaiset räystäslaudat ja hiukan paksummat ruodelaudat katolle. Molemmat tarjoukset olivat kuitenkin täysin asiallisia, eikä asiakas löytänyt suurelle hintaerolle riittäviä perusteita. Kun lahovaurioita ei ollut ja rakennus oli jo muutenkin vanha, uusia räystäitä ei jääty kaipailemaan!
Virpi Väisänen / TV1 Kuningaskuluttaja
