Hyppää pääsisältöön

Veijo Meri - moderni sotakuvaaja

Veijo Meri on Suomen ensimmäisiä modernisteja. Hänen tuotantonsa on laaja ja hänet tunnetaan myös älykkönä ja akateemikkona.

Tietolaatikko

Teoksia:
Ettei maa viheriöisi, novelleja (1954)
Manillaköysi, romaani (1957)
Peiliin piirretty nainen, romaani (1963)
Sotamies Jokisen vihkiloma, näytelmä (1965)
Kersantin poika, romaani (1971)
Aleksis Stenvallin elämä, kirjoitus (1973)
Jääkiekkoilijan kesä, romaani (1980)
Sanojen synty, tietokirja (1982)
Kevät kuin aamu, runoja (1987)
Pohjantähden alla, kirjoituksia (1999)

Meri sai Pohjoismaisen neuvoston kirjallisuuspalkinnon vuonna 1973 romaanistaan Kersantin poika.

Meri kirjoittaa historiasta ja sodasta, mutta hänen ihmisläheinen näkökulmansa erottaa hänet muista sotakuvaajista.

Veijo Meri (s. 1928) ammensi varhaisten teostensa aiheet sukunsa tarinoista ja omista kokemuksistaan sotilasperheen lapsena.

Esikoisteos Ettei maa viheriöisi (1954) on novellikokoelma, jonka aiheissa Meri palasi nälkävuosiin ja sota-aikaan. Kerronta oli hyvin kuvallista, jopa draamallista.

Meri oli aiemmin kirjoittanut paljon runoja, ja hänellä meni aikaa hyväksyä olevansa parempi proosan kuin lyriikan parissa.

Ensimmäinen romaani Manillaköysi (1957) on modernin proosan klassikko, joka on käännetty n. 20 kielelle. Teos yhdistää realististen tapahtumien kulun absurdeihin sattumiin, ja kertoo sodan mielettömyydestä aivan uudella tavalla.

Meri tunnetaan sotakuvaajana, mutta hänen sotansa ei ole niinkään veristä taistelua kuin tunnelmien ja tilanteiden välittämistä erikoisten ihmiskohtaloiden kautta.

Meri on tehnyt myös mittavan työn tutkiessaan suomen kielen etymologiaa ja Suomen historiaa. Hän on kirjoittanut elämäkertateoksia suomalaisista suurmiehistä kuten Aleksis Kivestä ja kunnostautunut myös draaman saralla.

Runoihin Meri palasi uudestaan 1980-luvulla.

Veijo Meri on yksi lukeneimmista suomalaisista kirjailijoista ja hän on ansioitunut myös kääntäjänä.

Veijo Meren henkilökuva on katsottavissa kokonaisuudessaan Yle Areenasta heinäkuun 2015 loppuun asti.

Teksti: Kaisa-Liisa Vähäsarja

Kommentit
  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto