Hyppää pääsisältöön

Keskustelu uuden aallon kulttuurista

"Pelle ei enää laula valitusvirsiä. Nyt kaikkien pitäisi olla parempia ihmisiä." Uuden aallon tilannetta pohtivat mm. Jyrki Lehtola, Jari Kauppinen ja Rami Kuusinen.

Punk-aallon myötä maasta versoi huima määrä pienlehtiä, joiden aiheiston kirjo ulottui musiikista sarjakuviin ja yhteiskuntafilosofiaan.

Punkin ja uuden aallon esimerkkiin vedottiin 1980-luvun alussa milloin milläkin kulttuurin alueella. Mm. "punk-tohtoriksi" nimitetty Esa Saarinen vaati kirjallisuuden uudistamista punk-hengessä.

Toisaalta punk yhdistyi pienlehtien ja bändiesiintymisten kautta erilaisiin yhteiskunnallisiin virtauksiin, kuten luonnonsuojeluliikkeeseen, aseistariisuntakampanjoihin jne.

Jyrki Lehtola edustaa Mene ja tiedä -ohjelman keskustelussa Hilse-punklehteä, joka "on pysynyt aika hyvin erossa luonnonsuojelusta". Sekä helsinkiläisen Jari Kauppisen Joukkohauta että lahtelaisen Rami Kuusisen Aivopesu kirjoittivat paljon muustakin kuin musiikista.

Lehtolan ja Kauppisen mielestä pienlehtien näköalat olivat kuitenkin useimmiten pienet ja ahtaat: "Ulkopuolelle ei lähde kuin muutama ajatus."

Varhaisempiin radikaaleihin verrattuina uuden aallon edustajat suhtautuivat pessimistisesti yhteiskunnan muutokseen: kapina oli jo muuttunut taiteeksi, eikä aatteisiin uskottu.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto