Hyppää pääsisältöön

Köyhä mutta kaunis Karjala

Karjalan kauniit ja vaihtelevat maisemat ovat olleet ehtymätön lähde suomalaisille taiteilijoille.

Karjala on Suomen historiallisista maakunnista itäisin. Sen luonto on vaihtelevaa: kuvankauniita järviä, koskia ja lampia, horisontissa siintäviä vaaroja sekä pienenpieniä viljelyksiä. Nämä seikat muodostavat Karjalasta viehättävän kulttuurimaiseman.

Karjala on ollut aina luonnonkaunis mutta myös sotaisa. Ruotsin ja Venäjän valtakunnat ovat käyneet rajasotia keskiajalta saakka.

Metsäteollisuus on ollut merkittävä osa Karjalan taloutta. Metsien lisäksi maakunnassa on ollut hyvät vesistöt uittoon ja energiantuotantoon.

Suomi menetti yli puolet Karjalastaan toisessa maailmansodassa. Jatkosodan aikana Suomi valloitti alueitaan takaisin, mutta lopulta rajat asettuivat nykyisille paikoilleen.

Sodanjälkeisessä läänijärjestelmässä Etelä-Karjalan maakunta kuului Kymen lääniin ja Pohjois-Karjala oli oma lääninsä.

Vuoden 1997 lääninuudistuksessa Itä-Suomen maakunnista muodostettiin Itä-Suomen lääni.

Teksti: Paavo Rytsä

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto