Hyppää pääsisältöön

Minna Canth – realisti ja naisasianainen

Minna Canth oli aikansa tärkeimpiä kirjailijoita ja yhteiskunnallisia vaikuttajia. Hänen elämäntyönsä on vaikuttanut Suomen kehittymiseen tasa-arvon ja koulutuksen edelläkävijämaaksi. Radio-ohjelmassa (1997) pohditaan Canthin kaunokirjallisten teosten vaikutusta ja merkitystä sekä sitä, miten aikalaiset ottivat ne vastaan. Artikkelissa on myös otteita ohjelmasta Minna Canthin kirjeitä Lucina Hagmanille (1975).

Kuopiolainen kirjailija ja liikenainen Minna Canth (1844–1897) oli rohkea heikkojen puolestapuhuja ja epäkohtien kärkäs esiintuoja, joka puolusti naisia ja köyhiä sekä teoksissaan että käytännössä.

Canthin näytelmät edustavat tyylipuhdasta realismia ja niiden aiheet ovat selkeän osoittelevia ja kantaaottavia. Kirjailija halusi ennen kaikkea kuvata todellisuutta. Konservatiivisille piireille totuus ja totuudellisuus olivat myös tärkeitä arvoja. Yhteisymmärrys kuitenkin oli näennäistä. Kun Canth kuvasi novellissaan Salakari (1887) naisen tekemää aviorikosta, konservatiivit teilasivat teoksen, koska se ei ollut totta. Minna Canthin teosten aikalaisvastaanotosta väitellyt Leeni Tiirakari sanoi radio-ohjelmassa, että konservatiivien mielestä realistit esittivät sellaisia epäkohtia, joita ei ollut olemassakaan. Tällaisten keksittyjen epäkohtien esiinnostaminen tavallaan lietsoi niiden syntymistä, Tiirakari totesi. Samantapainen vastaanotto toistui myös Köyhää kansaa -novellin (1886) kohdalla. Konservatiivien mielestä köyhän työläisäidin suuret tunteet kuolevan lapsensa äärellä eivät ole todellisia, sillä senkaltaisiin tunteisiin pystytään vain "hienostonaisten salongeissa".

Canth joutui aikalaistensa tulilinjalle, koska hän oli täysin riippumaton nainen.― Tutkija Leeni Tiirakari Canthiin kohdistuvasta syrjinnästä.

Kirjailijan sukupuoli näkyi myös hänen teostensa vastaanotossa. Tiirakarin mukaan aikaisarvioissa nainen ei voi kirjoittaa aviorikoksesta tai hän ei voi tietää löyhästä moraalista tai elämän laitapuolesta, jollaisesta Canth kirjoittaa muun muassa Kauppa-Lopossa (1889). Lisäksi hän kohahdutti aikaisiaan kuvaamalla novellissaan Hanna (1886), nimihenkilön sulhasen paluuta bordellista, ja kuinka "kuola virtasi hänen suupielestään." Papisto erityisesti kiivastui Canthin teoksien aiheista. Heidän mukaansa oli mahdotonta, että nainen kirjoitti epäillyttävistä aiheista.

Tiirakarin mielestä Canth joutui tulilinjalle kuitenkin ennen kaikkea siksi, että hän täysin riippumaton nainen. Leskeksi jäätyään hän alkoi hoitaa isältään jääneitä liiketoimia Kuopiossa. Nämä toimet alkoivatkin menestyä taloudellisesti niin hyvin, että Canth elätti itsensä ja lastensa lisäksi myös äitinsä ja veljensä sekä kykeni tarjoamaan elantoa koko joukolle apulaisia. Taloudellinen riippumattomuus mahdollisti myös kirjallisen riippumattomuuden. Tutkijan mukaan tämä raivostutti muun muassa vanhoja fennomaaneja kuten Kuopion piispa Gustaf Johanssonia, Yrjö Sakari Yrjö-Koskista ja Agathon Meurmania. Naislukijat useimmiten olivat ihastuneita Canthin teksteihin.

Kirjallisuuden toivottiin vaikuttavan naisten koulutukseen ja tasa-arvoon.― Leeni Tiirakari Canthin teosten vastaanotosta

Naisyhdistysten toiminnan päätavoite 1800-luvulla oli saada naisille niin kunnallinen kuin valtiollinenkin äänioikeus. Ensimmäinen toteutuikin, jos oli manttaaliin pantua maaomaisuutta. Manttaali oli veroyksikkö, jonka pohjalta laskettiin maatilojen verotus. Canthin kirjoitusten puolestaan toivottiin vaikuttavan naisten koulutukseen ja tasa-arvoon, Tiirakari totesi. Esimerkiksi novellissa Salakari naisen tekemän aviorikoksen katsottiin johtuvan naisen puutteellisesta koulutuksesta. Novellin päähenkilö kun luki realistisia romaaneja, jotka viekottelivat pahoille teille tähdellisemmän tekemisen puuttuessa. Samaan kiinnitti myös huomiota naisliikkeen pioneeri Lucina Hagman kirjeessään Canthille. Hagman kirjoitti, että Canthin näytelmässä Sylvi (1892) oli naisasia hienosti esillä. Näytelmän päähenkilö nuori tyttö joutuu avioitumaan vanhemman miehen kanssa. Hagmanin mielestä näytelmä voisi edistää naimaiän korotusvaatimuksia sekä naisten koulutusta, jotta "heillä olisi kotonaan kunnon tekemistä eikä vain perheen hoitoa." Canth itsekään ei pitänyt sitä hyvänä suuntauksena.

Canthin teosten muotokieli oli aikalaisille uutta ja outoa. Se oli yksi syy, miksi niin monet ottivat hänet erilaisten yhteiskunnallisten suuntausten äänitorveksi. Häntä pidettiin poliittisena kirjailijana niin työväenaatteen kuin nuorsuomalaisuudenkin kannalta. Toisille Canth oli uskonnollinen kirjailija, toisille ateisti: Naisasialiike otti Minna Canthin omaksi äänekseen, kun taas joillekin realismi oli esteettinen suuntaus ja siksi Canthia ihailtiin uuden tyylin kirjailijana.

Anja Pohjola esittää monologina Minna Canthin Lucina Hagmanille kirjoittamia kirjeitä.

Lucina Hagman (1853–1946) oli suomalainen koulunjohtaja, naisasialiikkeen pioneeri ja nuorsuomalainen poliitikko, joka valittiin yhtenä ensimmäisistä naisista eduskuntaan. Canth ja Hagman tutustuivat toisiinsa Jyväskylän seminaarissa, jossa he opiskelivat yhtä aikaa 1870-luvulla.

Kuunnelmia Canthista ja Canthilta Areenassa

Kommentit
  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Tylsät kesäpäivät muuttuvat ravisuttaviksi seikkailuiksi – Pertsa ja Kilu, Susikoira Roi ja muut sankarit nyt Areenassa

    Areenassa on julkaistu lapsuudesta tuttuja seikkailuja.

    Joskus eivät aikuisten taidot riitä ja silloin tarvitaan lasten neuvokkuutta. Areenan kesäkuun Toivotut-paketin katsoja saa apetta mielikuvitukselleen, kun Pertsa ja Kilu nuuskivat hämäräpuuhien jäljille tai hyväsydäminen Tomi pelastaa susikoira Roin.

    Toivotut: Pertsa, Kilu ja Roi – lapsia seikkailuissa Yle Areenassa

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

  • "Radiokin renkkailee" – yleisökirje 60 vuoden takaa avasi ikkunan menneisyyteen

    Nuori perheenäiti Aili kirjoitti Yleisradiolle runon 1951.

    Saimme yleisökirjeen. Nuori perheenäiti Aili, Nokian kupeesta Sarkolan kylästä, on kirjoittanut Yleisradiolle viisisivuisen kalevalamittaisen runon, jossa hän kertoo radion ohjelmavirran merkityksestä omassa arjessaan. Viiden pojan äitinä maalla, kiireisenä emäntänä, hänen sivistyksensä, virkistyksensä ja seuransa ovat pitkälti pohjautuneet radioon. Kirje on mummini kirjoittama vuonna 1951, hänen ollessaan 35-vuotias.

  • Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa

    Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.

    Auter-taiteilija Martti Hakonen on äärimmäisen ehdoton taiteessaan. Mies ei emmi kokeilla siipiään juuri minkään taidelajin saralla. Avustajaparat voisivat tosin olla hieman kykenevämpiä. Onneksi luovuus valuu neron mielestä myös yksinkertaisempien sielujen hyödynnettäväksi – joko täyttä kurkkua huutamalla tai viimeistään luuvitosen kultaisella kosketuksella. Artikkeliin on koottu kaikki Martti Hakosen taidekokeilut.

  • Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

    Veijariromaani julkaistiin aluksi 19-osaisena jatkotarinana.

    Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

  • Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi

    Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.

    Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.