Hyppää pääsisältöön

Minna Canth – realisti ja naisasianainen

Minna Canth oli aikansa tärkeimpiä kirjailijoita ja yhteiskunnallisia vaikuttajia. Hänen elämäntyönsä on vaikuttanut Suomen kehittymiseen tasa-arvon ja koulutuksen edelläkävijämaaksi. Radio-ohjelmassa (1997) pohditaan Canthin kaunokirjallisten teosten vaikutusta ja merkitystä sekä sitä, miten aikalaiset ottivat ne vastaan. Artikkelissa on myös otteita ohjelmasta Minna Canthin kirjeitä Lucina Hagmanille (1975).

Kuopiolainen kirjailija ja liikenainen Minna Canth (1844–1897) oli rohkea heikkojen puolestapuhuja ja epäkohtien kärkäs esiintuoja, joka puolusti naisia ja köyhiä sekä teoksissaan että käytännössä.

Canthin näytelmät edustavat tyylipuhdasta realismia ja niiden aiheet ovat selkeän osoittelevia ja kantaaottavia. Kirjailija halusi ennen kaikkea kuvata todellisuutta. Konservatiivisille piireille totuus ja totuudellisuus olivat myös tärkeitä arvoja. Yhteisymmärrys kuitenkin oli näennäistä. Kun Canth kuvasi novellissaan Salakari (1887) naisen tekemää aviorikosta, konservatiivit teilasivat teoksen, koska se ei ollut totta. Minna Canthin teosten aikalaisvastaanotosta väitellyt Leeni Tiirakari sanoi radio-ohjelmassa, että konservatiivien mielestä realistit esittivät sellaisia epäkohtia, joita ei ollut olemassakaan. Tällaisten keksittyjen epäkohtien esiinnostaminen tavallaan lietsoi niiden syntymistä, Tiirakari totesi. Samantapainen vastaanotto toistui myös Köyhää kansaa -novellin (1886) kohdalla. Konservatiivien mielestä köyhän työläisäidin suuret tunteet kuolevan lapsensa äärellä eivät ole todellisia, sillä senkaltaisiin tunteisiin pystytään vain "hienostonaisten salongeissa".

Canth joutui aikalaistensa tulilinjalle, koska hän oli täysin riippumaton nainen.― Tutkija Leeni Tiirakari Canthiin kohdistuvasta syrjinnästä.

Kirjailijan sukupuoli näkyi myös hänen teostensa vastaanotossa. Tiirakarin mukaan aikaisarvioissa nainen ei voi kirjoittaa aviorikoksesta tai hän ei voi tietää löyhästä moraalista tai elämän laitapuolesta, jollaisesta Canth kirjoittaa muun muassa Kauppa-Lopossa (1889). Lisäksi hän kohahdutti aikaisiaan kuvaamalla novellissaan Hanna (1886), nimihenkilön sulhasen paluuta bordellista, ja kuinka "kuola virtasi hänen suupielestään." Papisto erityisesti kiivastui Canthin teoksien aiheista. Heidän mukaansa oli mahdotonta, että nainen kirjoitti epäillyttävistä aiheista.

Tiirakarin mielestä Canth joutui tulilinjalle kuitenkin ennen kaikkea siksi, että hän täysin riippumaton nainen. Leskeksi jäätyään hän alkoi hoitaa isältään jääneitä liiketoimia Kuopiossa. Nämä toimet alkoivatkin menestyä taloudellisesti niin hyvin, että Canth elätti itsensä ja lastensa lisäksi myös äitinsä ja veljensä sekä kykeni tarjoamaan elantoa koko joukolle apulaisia. Taloudellinen riippumattomuus mahdollisti myös kirjallisen riippumattomuuden. Tutkijan mukaan tämä raivostutti muun muassa vanhoja fennomaaneja kuten Kuopion piispa Gustaf Johanssonia, Yrjö Sakari Yrjö-Koskista ja Agathon Meurmania. Naislukijat useimmiten olivat ihastuneita Canthin teksteihin.

Kirjallisuuden toivottiin vaikuttavan naisten koulutukseen ja tasa-arvoon.― Leeni Tiirakari Canthin teosten vastaanotosta

Naisyhdistysten toiminnan päätavoite 1800-luvulla oli saada naisille niin kunnallinen kuin valtiollinenkin äänioikeus. Ensimmäinen toteutuikin, jos oli manttaaliin pantua maaomaisuutta. Manttaali oli veroyksikkö, jonka pohjalta laskettiin maatilojen verotus. Canthin kirjoitusten puolestaan toivottiin vaikuttavan naisten koulutukseen ja tasa-arvoon, Tiirakari totesi. Esimerkiksi novellissa Salakari naisen tekemän aviorikoksen katsottiin johtuvan naisen puutteellisesta koulutuksesta. Novellin päähenkilö kun luki realistisia romaaneja, jotka viekottelivat pahoille teille tähdellisemmän tekemisen puuttuessa. Samaan kiinnitti myös huomiota naisliikkeen pioneeri Lucina Hagman kirjeessään Canthille. Hagman kirjoitti, että Canthin näytelmässä Sylvi (1892) oli naisasia hienosti esillä. Näytelmän päähenkilö nuori tyttö joutuu avioitumaan vanhemman miehen kanssa. Hagmanin mielestä näytelmä voisi edistää naimaiän korotusvaatimuksia sekä naisten koulutusta, jotta "heillä olisi kotonaan kunnon tekemistä eikä vain perheen hoitoa." Canth itsekään ei pitänyt sitä hyvänä suuntauksena.

Canthin teosten muotokieli oli aikalaisille uutta ja outoa. Se oli yksi syy, miksi niin monet ottivat hänet erilaisten yhteiskunnallisten suuntausten äänitorveksi. Häntä pidettiin poliittisena kirjailijana niin työväenaatteen kuin nuorsuomalaisuudenkin kannalta. Toisille Canth oli uskonnollinen kirjailija, toisille ateisti: Naisasialiike otti Minna Canthin omaksi äänekseen, kun taas joillekin realismi oli esteettinen suuntaus ja siksi Canthia ihailtiin uuden tyylin kirjailijana.

Anja Pohjola esittää monologina Minna Canthin Lucina Hagmanille kirjoittamia kirjeitä.

Lucina Hagman (1853–1946) oli suomalainen koulunjohtaja, naisasialiikkeen pioneeri ja nuorsuomalainen poliitikko, joka valittiin yhtenä ensimmäisistä naisista eduskuntaan. Canth ja Hagman tutustuivat toisiinsa Jyväskylän seminaarissa, jossa he opiskelivat yhtä aikaa 1870-luvulla.

Kuunnelmia Canthista ja Canthilta Areenassa

Kommentit
  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.