Hyppää pääsisältöön

Minna Canth – realisti ja naisasianainen

Minna Canth oli aikansa tärkeimpiä kirjailijoita ja yhteiskunnallisia vaikuttajia. Hänen elämäntyönsä on vaikuttanut Suomen kehittymiseen tasa-arvon ja koulutuksen edelläkävijämaaksi. Radio-ohjelmassa (1997) pohditaan Canthin kaunokirjallisten teosten vaikutusta ja merkitystä sekä sitä, miten aikalaiset ottivat ne vastaan. Artikkelissa on myös otteita ohjelmasta Minna Canthin kirjeitä Lucina Hagmanille (1975).

Kuopiolainen kirjailija ja liikenainen Minna Canth (1844–1897) oli rohkea heikkojen puolestapuhuja ja epäkohtien kärkäs esiintuoja, joka puolusti naisia ja köyhiä sekä teoksissaan että käytännössä.

Canthin näytelmät edustavat tyylipuhdasta realismia ja niiden aiheet ovat selkeän osoittelevia ja kantaaottavia. Kirjailija halusi ennen kaikkea kuvata todellisuutta. Konservatiivisille piireille totuus ja totuudellisuus olivat myös tärkeitä arvoja. Yhteisymmärrys kuitenkin oli näennäistä. Kun Canth kuvasi novellissaan Salakari (1887) naisen tekemää aviorikosta, konservatiivit teilasivat teoksen, koska se ei ollut totta. Minna Canthin teosten aikalaisvastaanotosta väitellyt Leeni Tiirakari sanoi radio-ohjelmassa, että konservatiivien mielestä realistit esittivät sellaisia epäkohtia, joita ei ollut olemassakaan. Tällaisten keksittyjen epäkohtien esiinnostaminen tavallaan lietsoi niiden syntymistä, Tiirakari totesi. Samantapainen vastaanotto toistui myös Köyhää kansaa -novellin (1886) kohdalla. Konservatiivien mielestä köyhän työläisäidin suuret tunteet kuolevan lapsensa äärellä eivät ole todellisia, sillä senkaltaisiin tunteisiin pystytään vain "hienostonaisten salongeissa".

Canth joutui aikalaistensa tulilinjalle, koska hän oli täysin riippumaton nainen.― Tutkija Leeni Tiirakari Canthiin kohdistuvasta syrjinnästä.

Kirjailijan sukupuoli näkyi myös hänen teostensa vastaanotossa. Tiirakarin mukaan aikalaisarvioissa nainen ei voi kirjoittaa aviorikoksesta tai hän ei voi tietää löyhästä moraalista tai elämän laitapuolesta, jollaisesta Canth kirjoittaa muun muassa Kauppa-Lopossa (1889). Lisäksi hän kohahdutti aikaisiaan kuvaamalla novellissaan Hanna (1886), nimihenkilön sulhasen paluuta bordellista, ja kuinka "kuola virtasi hänen suupielestään." Papisto erityisesti kiivastui Canthin teoksien aiheista. Heidän mukaansa oli mahdotonta, että nainen kirjoitti epäillyttävistä aiheista.

Tiirakarin mielestä Canth joutui tulilinjalle kuitenkin ennen kaikkea siksi, että hän oli täysin riippumaton nainen. Leskeksi jäätyään hän alkoi hoitaa isältään jääneitä liiketoimia Kuopiossa. Nämä toimet alkoivatkin menestyä taloudellisesti niin hyvin, että Canth elätti itsensä ja lastensa lisäksi myös äitinsä ja veljensä sekä kykeni tarjoamaan elantoa koko joukolle apulaisia. Taloudellinen riippumattomuus mahdollisti myös kirjallisen riippumattomuuden. Tutkijan mukaan tämä raivostutti muun muassa vanhoja fennomaaneja kuten Kuopion piispa Gustaf Johanssonia, Yrjö Sakari Yrjö-Koskista ja Agathon Meurmania. Naislukijat useimmiten olivat ihastuneita Canthin teksteihin.

Kirjallisuuden toivottiin vaikuttavan naisten koulutukseen ja tasa-arvoon.― Leeni Tiirakari Canthin teosten vastaanotosta

Naisyhdistysten toiminnan päätavoite 1800-luvulla oli saada naisille niin kunnallinen kuin valtiollinenkin äänioikeus. Ensimmäinen toteutuikin, jos oli manttaaliin pantua maaomaisuutta. Manttaali oli veroyksikkö, jonka pohjalta laskettiin maatilojen verotus. Canthin kirjoitusten puolestaan toivottiin vaikuttavan naisten koulutukseen ja tasa-arvoon, Tiirakari totesi. Esimerkiksi novellissa Salakari naisen tekemän aviorikoksen katsottiin johtuvan naisen puutteellisesta koulutuksesta. Novellin päähenkilö kun luki realistisia romaaneja, jotka viekottelivat pahoille teille tähdellisemmän tekemisen puuttuessa. Samaan kiinnitti myös huomiota naisliikkeen pioneeri Lucina Hagman kirjeessään Canthille. Hagman kirjoitti, että Canthin näytelmässä Sylvi (1892) oli naisasia hienosti esillä. Näytelmän päähenkilö nuori tyttö joutuu avioitumaan vanhemman miehen kanssa. Hagmanin mielestä näytelmä voisi edistää naimaiän korotusvaatimuksia sekä naisten koulutusta, jotta "heillä olisi kotonaan kunnon tekemistä eikä vain perheen hoitoa." Canth itsekään ei pitänyt sitä hyvänä suuntauksena.

Canthin teosten muotokieli oli aikalaisille uutta ja outoa. Se oli yksi syy, miksi niin monet ottivat hänet erilaisten yhteiskunnallisten suuntausten äänitorveksi. Häntä pidettiin poliittisena kirjailijana niin työväenaatteen kuin nuorsuomalaisuudenkin kannalta. Toisille Canth oli uskonnollinen kirjailija, toisille ateisti: Naisasialiike otti Minna Canthin omaksi äänekseen, kun taas joillekin realismi oli esteettinen suuntaus ja siksi Canthia ihailtiin uuden tyylin kirjailijana.

Anja Pohjola esittää monologina Minna Canthin Lucina Hagmanille kirjoittamia kirjeitä.

Lucina Hagman (1853–1946) oli suomalainen koulunjohtaja, naisasialiikkeen pioneeri ja nuorsuomalainen poliitikko, joka valittiin yhtenä ensimmäisistä naisista eduskuntaan. Canth ja Hagman tutustuivat toisiinsa Jyväskylän seminaarissa, jossa he opiskelivat yhtä aikaa 1870-luvulla.

Kuunnelmia Canthista ja Canthilta Areenassa

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.