Hyppää pääsisältöön

Tuntematon sotilas -kuunnelma

Tuntematon sotilas -elokuvan juliste
Tuntematon sotilas -elokuvan juliste. (1955) Suomen Elokuva-arkisto. Tuntematon sotilas -elokuvan juliste Tuntematon sotilas (2017 elokuva),Väinö Linna,Edvin Laine

Ensimmäinen kuunnelmasovitus Väinö Linnan sotaromaanista tehtiin vuonna 1966. Se seurasi kirjaa uskollisemmin kuin Edvin Laineen totuttu elokuvaversio. Saulo Haarlan ohjaama kuunnelmasarja oli kaikkiaan 19-osainen ja lähes 16 tuntia pitkä.
Artikkelin ohessa otteita kuunnelmien jaksoista.

19-osainen kuunnelmasarja kuunneltavissa Areenassa.

Linnan sotilaat suhtautuvat pilkallisesti hurmahenkiseen sotaintoiluun, mutta muutkaan aatteet eivät heitä hevillä tempaa mukaansa. Kommunisti Lahtisen maailmankatsomuksellinen valistustyö kilpistyy Hietasen pelleilyyn myös oheisessa näytteessä.

Yhteentörmäykset auktoriteettien ja vieraaksi koetun "pokkurointikurin" kanssa ovat jatkuvia. Toisessa näytteessä Lehto, Rahikainen ja Määttä suorittavat seisomarangaistusta ilmapommituksessa jäätyään kiinni elintarvikkeiden hamstraamisesta.

Myöhemmin kovapintainen Lehto riistää itseltään hengen haavoituttuaan partioretkellä.


Kun Jouko Turkka ohjasi oman versionsa Tuntemattomasta vuonna 1979, hän kiinnitti huomiota siihen, kuinka huomattava osa Linnan miehien sodankäyntiajasta kuluu kiljunkeittoon, tyttöjen vonkaamiseen, ikiliikkujan keksimiseen ym. epämilitaristisiin toimiin.

Mannerheimin syntymäpäivän vietto huipentuu vänrikki Koskelan, punakaartilaisen pojan, humalaiseen mielenosoitukseen upseerikorsussa.


Kaatuneiden jermujen tilalle tuodaan märkäkorvaisia nuorukaisia. Tovereilleen rehvasteleva alokas Hauhia kokee täydellisen turhan kuoleman vartiopaikallaan. Sodan loppuvaiheessa rempseä Rokkakin katkeroituu pikkusieluisiksi kokemiinsa upseereihin.

Omalaatuisen Honkajoen passiivinen vastarinta puolestaan ilmenee herkullisena Švejk-mäisenä viisasteluna. Nostomies Korpelan ja lotta Kotilaisen kohtaaminen herätti eräissä piireissä närkästystä heti Tuntemattoman sotilaan ilmestyttyä, ja osuus on jätetty pois sekä Edvin Laineen elokuvasta että monista kirjan käännöksistä.

Perääntymisvaiheen epätoivoisia tunnelmia kuvaa myös everstiluutnantti Karjulan sekoaminen, joka johtaa loistotaistelijana tunnetun Viirilän murhaan.

Teksti: Jukka Lindfors

Tietolaatikko

Kertojat: Matti Ranin ja Kauko Saarentaus.
Henkilöt: Lehto - Aarre Karén. Rahikainen - Sakari Halonen. Kapteeni Kaarna - Kauko Helovirta. Koskela - Mauno Hyvönen. Hietanen - Esa Saario. Salo - Taneli Rinne. Lahtinen - Matti Nurminen. Ukkola - Ilari Paatso. Alik Mäkilä - Arto Tuominen. Vääpeli Korsumäki - Erkki Luomala. Lammio - Martti Järvinen. Vanhala - Pertti Roisko. Sihvonen - Turo Unho. Alik Mielonen - Tauno Kajander. Riitaoja - Seppo Kolehmainen. Kariluoto - Esko Salminen. Luutnantti Autio - Heikki Heino. Määttä - Eero Keskitalo. Majuri Sarastie - Pentti Irjala. Rokka - Martti Tschokkinen. Susi - Severi Seppänen. Sinkkonen - Kalevi Kahra. Starikka - Arvo Lehesmaa. Viirilä - Kauko Laurikainen. Kapteeni Lautsalo - Sakari Jurkka. Vera - Aila Arajuuri. Jokke, nuori vänrikki - Ismo Kallio. Honkajoki - Risto Aaltonen. Hauhia - Heikki Kinnunen. Kaksi alokasta - Jyrki Nousiainen ja Tuure Himanka. Baranov - Yrjö Paulo. Tulkki - Antero Harpf. Korpela - Uljas Kandolin. Everstiluutnantti Karjula - Risto Mäkelä. Lotta - Leena Häkkinen. Vänrikki Jalovaara - Pekka Autiovuori. Asumaniemi - Kari Franck.


Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto