Hyppää pääsisältöön

Raptori rienaa

Suomirapin varhaiskauden suosituin ryhmä esittää hittinsä Oi beibi ja Tuhansien sulojen maa. Haastattelussa kolmikko pohtii, mikä on rapin isänmaa.

Ironiset sanoitukset, railakas rockasenne ja reipas tanssimusiikki nostivat hyvinkääläisen Raptorin suursuosioon vuonna 1990.

Asialleen vihkiytyneet rapin harrastajat pitivät Izmoa, Jufo III:a ja Kaivoa suomalaisen rapin tuhona. Trio ei kuitenkaan edes väittänyt tekevänsä puhdasoppista rappia.

Esikoissingle Oi beibi/Tuhansien sulojen maa saavutti joka tapauksessa kultaa, ja 80000 kappaletta myyneestä Moe!-esikoisalbumista tuli vuoden 1990 ostetuin levy. Soundin lukijat valitsivat ryhmän vuoden kyvyksi.

"Tuhansien sulojen maan" lähtökohtana olivat kansanedustaja Sulo Aittoniemen puheenvuorot, joissa vastustettiin Suomeen otettavien pakolaisten määrän lisäämistä. "Tuntui irvokkaalta, että ihminen ottaa pakolaisongelman aseekseen", Izmo toteaa.

Raptorin kakkosalbumi "Tulevat tänne sotkemaan meidän ajopuuteorian" ilmestyi vuonna 1991. Sen jälkeen bändi lopetti toimintansa, vaikka tämäkin levy ylsi vielä yli 50000 kappaleen menekkiin.

Tietolaatikko

Oi beibi. Säv. Izmo, sov. Raptori - Mitro, san. Jufo III. Levytetty 1990.
Raptori. Säv. Izmo, sov. Raptori - Micco, san. Jufo III. Levytetty 1990.
Tuhansien sulojen maa. Säv. Izmo, sov. Raptori - Mitro, san. Jufo III. Levytetty 1990.

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto