Hyppää pääsisältöön

Mika Waltari - tunnetuin suomalaiskirjailija maailmalla

Mika Waltarin tarkasti rakennetut historialliset romaanit ihastuttavat yli 30 kielellä ympäri maailmaa. Waltari oli tuottelias ja sopivan viihteellinen aikakausien tallentaja, joka nykyään on saavuttanut klassikon arvon.

Parhaiten Waltari muistetaan historiallisista romaaneistaan ja etenkin maailmanmaineeseen nousseesta uskomattoman tarkasta faaraoiden ajan Egyptistä kertovasta suurromaanistaan Sinuhe egyptiläinen (1945). Teoksesta on tehty myös Hollywood-elokuva.

Romaanien lisäksi Waltari on kirjoittanut runoja, novelleja, salapoliisikertomuksia, näytelmiä, elokuvakäsikirjoituksia, kuunnelmia, satuja sekä sarjakuvatekstejä. Hän julkaisi lisäksi pamfletteja, historiikkeja, esseitä, kirjallisuus- ja teatteriarvosteluita sekä käännöksiä.

Waltari vaikutti kirjailijaryhmä Tulenkantajissa 1920-luvulla ja työskenteli toimittajana Suomen Kuvalehdessä.

Waltaria syytettiin aikanaan liiallisesta viihteellisyydestä ja eroottisuudesta. Nykyään teokset nähdään kuitenkin klassikoina ja niiden helppolukuisuus on vain lisännyt suopeaa vastaanottoa ympäri maailman.

Teksti: Kaisa-Liisa Vähäsarja

Tietolaatikko

Mika Waltari syntyi 19.9.1908 Helsingissä.
Osan lapsuuttaan Waltari vietti Mikkelissä, mutta pappisisän kuoltua pojan ollessa 5-vuotias perhe palasi pääkaupunkiin.
Waltari eli Helsingissä liki koko elämänsä muutamia ulkomailla vietettyjä jaksoja lukuunottamatta.
Waltari opiskeli sukunsa perinteen mukaan teologiaa, mutta uskonnollisen kriisin koettuaan vaihtoi historiaan ja humanistisiin aineisiin.
Waltari valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1929 opiskeltuaan myös Pariisin yliopistossa.
Hän oli naimisissa Marjatta Luukkosen kanssa, ja tytär Satu Waltarista tuli myös kirjailija.
Mika Waltari kuoli elokuussa 1979 vain vuosi vaimonsa kuoleman jälkeen.

Teoksia:
Jumalaa paossa, romaani (1925)
Suuri illusioni, romaani (1928)
Vieras mies tuli taloon, romaani (1937)
Komisario Palmun erehdys, romaani (1940)
Sinuhe egyptiläinen, romaani (1945)
Gabriel, tule takaisin, näytelmä (1945)
Mikael Karvajalka, romaani (1948)
Mikael Hakim, romaani (1949)
Turms Kuolematon, romaani (1955)
Ihmiskunnan viholliset, romaani (1964)

Kommentit
  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

  • "Lennä Nykäsen Matti, lennä" – Sleepy Sleepers livenä Tulilinjalla

    Lahtelainen huumoripumppu provosoi Tampereella 1990.

    Lahtelainen huumorirock-yhtye Sleepy Sleepers esiintyi helmikuusssa 1990 Tampereen Tullikamarilla. Suorana lähetyksenä esitetyn Tulilinja-ohjelman konsertin päätöskappaleena kuultiin oodi maailman parhaalle mäkihyppääjälle: Nykäsen Matille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto