Hyppää pääsisältöön

Tulenkantajasukupolven modernisti Mika Waltari on ollut kansainvälisesti tunnetuin suomalaiskirjailija

Mika Waltari lukee kirjaa kotonaan
Mika Waltari kotonaan Helsingissä (1970). Mika Waltari lukee kirjaa kotonaan Kuva: Yle/Kalle Kultala Mika Waltari,1970

Kirjailija Mika Waltari oli tuottelias aikakausien tallentaja, jonka teoksista moni on noussut klassikon asemaan. Hänen tarkasti rakentamansa historialliset romaanit ovat ihastuttaneet yli 30 kielellä ympäri maailmaa.

Mika Waltari (1908–1979) oli tuottelias kirjailija, jonka tuotannosta suurin osa oli romaaneja. Hän ehti kirjoittaa viidellä vuosikymmenellä mittavan määrän teoksia, joissa ei kaihdettu sen enempää viihdettä kuin eroottisuuttakaan. Hän saavutti suuren suosion kansan keskuudessa, mutta ei välttynyt kriittisiltä kommenteilta koskien teosten viihteellisyyttä ja toisaalta myös kirjailijan tuotteliaisuutta. Peittääkseen tuotteliaisuuttaan hän käytti useita salanimiä. Hän kuuluu 1920-luvun tulenkantajasukupolven modernisteihin.

Mika Waltari

Mika Waltari syntyi Helsingissä 1908. Hänet kasvatti äiti ja Toivo-setä, sillä isä oli kuollut jo varhain. Waltari opiskeli Helsingin yliopistossa teoreettista filosofiaa, estetiikkaa ja nykykansain kirjallisuutta.

Hänet tunnetaan paitsi kirjailijana, myös kriitikkona. Hän oli myös kirjallinen toimittaja Yleisradiossa ja toimitussihteerinä Suomen Kuvalehdessä. Sodan aikana hän työskenteli Valtion tiedotuslaitoksessa ja kirjoitti sotapropagandaa.

Waltari on palkittu useasti:
Turun yliopiston kunniatohtori 1970
Suomen kirjailijaliiton kunniajäsen 1960
Pro Finlandia 1952
Valtion kirjallisuuspalkinto 1933, 1934, 1936, 1949 ja 1953
Aleksis Kiven rahaston kunniapalkinto 1947
Pohjoismainen salapoliisiromaanikilpailu 1939

Waltarin kirjallinen tuotanto: http://waltari.lasipalatsi.fi/tuotanto.html

Lähteet: https://375humanistia.helsinki.fi/mika-waltari/waltari-teki-muutakin-kuin-sinuhen; http://waltari.lasipalatsi.fi/envall.html

Waltari kirjoitti suuren osan romaaneistaan Pornaisten Laukkoskella. Vuonna 1918 hän muutti sisällissodan jaloista kylässä asuvan tätinsä taloon, josta sittemmin tuli hänen perheensä vakituinen kesäpaikka. Myös monet Waltarin kirjojen tapahtumista sijoittuvat Laukkoskelle. Mustijoen ylittävä kävelysilta on nimetty kirjailijan mukaan.


Kirjailija tunnettiin myös inhimillisyyden ja suvaitsevaisuuden puolestapuhujana. Vuonna 1968 antamassaan haastattelussa hän pohtii, kuinka paljon olisi ihmisiä voitu pelastaa esimerkiksi nälänhädältä, jos rahaa olisi käytetty heihin eikä sotavarusteluun.

Waltaria pidetään myös tulenkantajasukupolven modernismin keskeisenä vaikuttajana. 1920-luvun modernismi nosti esiin jazzin, juhlat ja vapaamielisen seksin. Nuoret halusivat karistaa ensimmäisen maailmansodan kauhut.


Uusi aika kiehtoi myös Waltaria. Hän oli päättänyt kirjoittaa kirjan kuumeisesta hermosairaasta ja epäilevästä nuorisosta sekä jazzista ja maailmanlopun melusta. Hän tutustui kulttuuripiireihin ja imi sieltä vaikutteita. Muutaman vuoden kuluttua syntyi hänen läpimurtoteoksensa Suuri Illusioni (1928).

Waltarin pääteoksena voidaan pitää maailmanmaineeseen noussutta suurromaaniaan Sinuhe egyptiläinen (1945). Dokumenttiohjelmassa Niin on aina ollut ja niin on aina oleva (1995) tarkastellaan, millaisista aineksista ja miten tämä romaani syntyi.



Radioteatteri teki kirjasta kuunnelmasarjan, joka sai vuonna 1982 ensiesityksensä. 22-osaista suursarjaa tehtiin taustatutkimuksineen yhteensä kolmen vuoden ajan, dramatisoinnista vastasi Marja Rankkala ja ohjauksesta Antti-Einari Halonen. Sinuhen roolissa on Veikko Honkanen.


Waltarin historiallisten romaanien kausi jatkui Sinuhe egyptiläisen jälkeen vielä 1950-luvulla. Hän julkaisi historialliset romaanit Mikael Karvajalka ja Mikael Hakim sekä Johannes Angelos vuonna 1952. Kirjailijan oman arvionsa mukaan sota-aika kypsytti häntä kirjailijana enemmän kuin mikään muu vaihe.

Waltarin suosituimpien teosten joukkoon kuului kolme 1939, 1940 ja 1962 ilmestyneisiin Komisario Palmu -rikosdekkareihin, jonka päähenkilö alaisineen nähtiin myös valkokankaalla Komisario Palmu -elokuvissa.

Kaisa-Liisa Vähäsarja on luonut artikkelipohjan sekä julkaissut audion, jossa Mika Waltari kertoo teoksistaan ja videon, jossa Pekka Timonen kertoo Sinuhe egyptiläisestä.

Lähteet: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/702

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto