Sinuhe egyptiläinen valloitti Radioteatterin suursarjassa

Mika Waltarin suurteoksessa faarao Ekhnatonin henkilääkäri Sinuhe käy läpi elämänsä vaiheita muinaisessa Egyptissä. Romaanin pääsanoma on Sinuhen toteamus: "Näin on ollut ja näin on aina oleva." Radioteatteri teki kirjasta kuunnelmasarjan, joka sai ensiesityksensä vuonna 1982.

22-osaista suursarjaa tehtiin taustatutkimuksineen yhteensä kolmen vuoden ajan, dramatisoinnista vastasi Marja Rankkala ja ohjauksesta Antti-Einari Halonen. Sinuhen roolissa loistaa Veikko Honkanen.

Sinuhe egyptiläisen tarina alkaa, kun orpopoika Sinuhe ajelehtii kaislaveneella Thebaan, josta Senmut ja Kipa ottavat pojan kasvattilapsekseen. Sotilaan ammatista haaveilleesta pojasta tulee lääkäri ja kuninkaallinen kallonporaaja. Vanhan faaraon kuoltua Sinuhe nimitetään faarao Ekhnatonin henkilääkäriksi.

Ekhnaton haluaa tasa-arvon kansalaisten keskuuteen. Hän ryhtyy Atonin nimissä kaatamaan vanhaa jumalaa Ammonia. Sinuhe tukee Ekhnatonin taistelua. Sota Ammonia vastaa päättyy suureen kansanmurhaan ja rappioon. Tasa-arvo ihmisten kesken jää toteutumatta, ja Sinuhe saa vahvistusta toteamukselleen: "Näin on ollut ja näin on aina oleva."

Mika Waltari kirjoitti vuonna 1945 ilmestyneen romaaninsa toisen maailmansodan aikana. Taistelu Ammonin ja Atonin välillä kuvastaa Waltarin ihmiskäsitystä ja pohdintoja sodan mielettömyydestä.

Toinen Sinuhen vahvoista teemoista on naisen ja miehen välinen rakkaus ja sen mahdottomuus. Sinuhe kokee kolme erilaista rakkautta: tuhoavan rakkauden Neferneferneferin kanssa, suuren rakkauden Minean kanssa ja kumppanuuteen perustuvan rakkauden Meritin kanssa.

Sinuhe on myös seikkailuromaani ja yksilön kehityskertomus. Sinuhelle paljastuu, ettei hän olekaan mikä tahansa orpopoika vaan vanhan faaraon jälkeläinen. Myös Sinuhe - "hän, joka on yksinäinen" - kuulee olevansa isä. Äiti on Merit.

Traagiseksi Sinuhen tarinan tekee se, että hän menettää kaiken, jolla on ollut hänelle merkitystä. Minea tuhoutuu Minotauruksen luolaan. Merit ja Sinuhen poika Tot kuolevat Ammonin vastaisessa taistelussa, jossa Sinuhe on mukana faaraon rinnalla.

Sinuhen jäljillä

Vuonna 1982 tehdyssä radio-ohjelmassa keskustellaan Sinuhen synnystä ja teemoista sekä kirjan naiskuvasta ja viitteistä kristinuskoon. Toimittaja Helena Lehtimäen haastateltavina ovat kirjallisuudentutkija Ritva Haavikko, ohjaaja Antti-Einari Halonen ja näyttelijä Veikko Honkanen. Ohjelma alkaa Mika Waltarin puheella arkistonauhalta, jossa hän käsittelee muun muassa moraalia.

Ilmestyessään Sinuhe herätti kohua, se oli "tuhmanrohkea". Waltarin kirjailikollega Maila Talvio sai tutustua teokseen etukäteen ja kauhistui sen eroottisista kuvailuista niin, että yritti estää kirjan julkaisemisen.

Haavikko kertoo, että Sinuhe aiheutti nousun Waltarin tuotannossa: Waltari löysi historiallisen veijariromaanin ja tämän oman lajinsa, kerroksellisen historiallisen romaanin, jossa on myös veijariromaanin ja rakkausromaanin aineksia. Sinuhe on myös kehitysromaani, huomauttaa Halonen. Kaikki kolme korostavat romaanin ajankohtaisuutta vielä tänäänkin.

Lehtimäen kysyessä teoksen suhteista kristinuskoon ja pakanuuteen vastaavat Haavikko ja Halonen, että suhteita kristinuskoon on, mutta ei pakanuuteen. Halonen kertoo uuden näkökulman Sinuheen: jos Aknaton on Jeesus, tulee Sinuhesta hänen Juudaksensa ja teos on tavallaan Juudaksen kirja. Haavikko huomauttaa, että Sinuhe on moderni ihminen, joka on aina eksistentiaalisessa valintatilanteessa hyvän ja pahan välillä.

Kuvagalleria

Otteita kuunnelmasta