Hyppää pääsisältöön

Sinuhe egyptiläinen valloitti Radioteatterin suursarjassa

Kuva radiodraamaan Sinuhe egyptiläinen
Kuva radiodraamaan Sinuhe egyptiläinen Kuva: Yle Sinuhe egyptiläinen,Yle Elävä arkisto,radiodraama sinuhe egyptiläinen

Mika Waltarin suurteoksessa faarao Ekhnatonin henkilääkäri Sinuhe käy läpi elämänsä vaiheita muinaisessa Egyptissä. Romaanin pääsanoma on Sinuhen toteamus: "Näin on ollut ja näin on aina oleva." Radioteatteri teki kirjasta kuunnelmasarjan, joka sai ensiesityksensä vuonna 1982.

22-osaista suursarjaa tehtiin taustatutkimuksineen yhteensä kolmen vuoden ajan, dramatisoinnista vastasi Marja Rankkala ja ohjauksesta Antti-Einari Halonen. Sinuhen roolissa loistaa Veikko Honkanen.

Sinuhe egyptiläisen tarina alkaa, kun orpopoika Sinuhe ajelehtii kaislaveneella Thebaan, josta Senmut ja Kipa ottavat pojan kasvattilapsekseen. Sotilaan ammatista haaveilleesta pojasta tulee lääkäri ja kuninkaallinen kallonporaaja. Vanhan faaraon kuoltua Sinuhe nimitetään faarao Ekhnatonin henkilääkäriksi.


Ekhnaton haluaa tasa-arvon kansalaisten keskuuteen. Hän ryhtyy Atonin nimissä kaatamaan vanhaa jumalaa Ammonia. Sinuhe tukee Ekhnatonin taistelua. Sota Ammonia vastaa päättyy suureen kansanmurhaan ja rappioon. Tasa-arvo ihmisten kesken jää toteutumatta, ja Sinuhe saa vahvistusta toteamukselleen: "Näin on ollut ja näin on aina oleva."

Mika Waltari kirjoitti vuonna 1945 ilmestyneen romaaninsa toisen maailmansodan aikana. Taistelu Ammonin ja Atonin välillä kuvastaa Waltarin ihmiskäsitystä ja pohdintoja sodan mielettömyydestä.

Toinen Sinuhen vahvoista teemoista on naisen ja miehen välinen rakkaus ja sen mahdottomuus. Sinuhe kokee kolme erilaista rakkautta: tuhoavan rakkauden Neferneferneferin kanssa, suuren rakkauden Minean kanssa ja kumppanuuteen perustuvan rakkauden Meritin kanssa.

Sinuhe on myös seikkailuromaani ja yksilön kehityskertomus. Sinuhelle paljastuu, ettei hän olekaan mikä tahansa orpopoika vaan vanhan faaraon jälkeläinen. Myös Sinuhe - "hän, joka on yksinäinen" - kuulee olevansa isä. Äiti on Merit.

Traagiseksi Sinuhen tarinan tekee se, että hän menettää kaiken, jolla on ollut hänelle merkitystä. Minea tuhoutuu Minotauruksen luolaan. Merit ja Sinuhen poika Tot kuolevat Ammonin vastaisessa taistelussa, jossa Sinuhe on mukana faaraon rinnalla.

Kaikki kuunnelmasarjan 22 jaksoa on kuunneltavissa Yle Areenassa.

Sinuhen jäljillä

Vuonna 1982 tehdyssä radio-ohjelmassa keskustellaan Sinuhen synnystä ja teemoista sekä kirjan naiskuvasta ja viitteistä kristinuskoon. Toimittaja Helena Lehtimäen haastateltavina ovat kirjallisuudentutkija Ritva Haavikko, ohjaaja Antti-Einari Halonen ja näyttelijä Veikko Honkanen. Ohjelma alkaa Mika Waltarin puheella arkistonauhalta, jossa hän käsittelee muun muassa moraalia.

Ilmestyessään Sinuhe herätti kohua, se oli "tuhmanrohkea". Waltarin kirjailikollega Maila Talvio sai tutustua teokseen etukäteen ja kauhistui sen eroottisista kuvailuista niin, että yritti estää kirjan julkaisemisen.

Haavikko kertoo, että Sinuhe aiheutti nousun Waltarin tuotannossa: Waltari löysi historiallisen veijariromaanin ja tämän oman lajinsa, kerroksellisen historiallisen romaanin, jossa on myös veijariromaanin ja rakkausromaanin aineksia. Sinuhe on myös kehitysromaani, huomauttaa Halonen. Kaikki kolme korostavat romaanin ajankohtaisuutta vielä tänäänkin.

Lehtimäen kysyessä teoksen suhteista kristinuskoon ja pakanuuteen vastaavat Haavikko ja Halonen, että suhteita kristinuskoon on, mutta ei pakanuuteen. Halonen kertoo uuden näkökulman Sinuheen: jos Aknaton on Jeesus, tulee Sinuhesta hänen Juudaksensa ja teos on tavallaan Juudaksen kirja. Haavikko huomauttaa, että Sinuhe on moderni ihminen, joka on aina eksistentiaalisessa valintatilanteessa hyvän ja pahan välillä.

Otteita kuunnelmasta

Rooleissa

Sinuhe - Veikko Honkanen
Sinuhe lapsena - Santeri Kinnunen
Senmut, Sinuhen kasvatusisä - Matti Varjo
Kipa, Sinuhen kasvattiäiti - Terttu Soinvirta
Inteb, sotasankari - Aarre Karen.
Ptahor, kuninkaallinen kallonporaaja - Yrjö Järvinen
Kuningatar Teje - Ritva Ahonen
Farao Ekhnaton - Tom Wentzel
Kaptah - Erkki Luomala
Nefernefernefer - Seela Sella
Ruumiinpesijäin esimies - Martti Pennanen
Horemheb - Heikki Heino
Kaksi henkivartijaa - Hannu Lauri ja Juha Mäkelä
Burraburiash, Babylonin kuningas - Voitto Nurmi
Nuori mies - Aaro Jaronen
Thotmes, Sinuhen koulutoveri, lapsena - Jari Viippola
Thotmes, Sinuhen koulutoveri, aikuisena - Pekka Laiho
Kuningatar Nefritite - Eeva-Liisa Aaltonen
Uudisviljelijän vaimo - Saara Pakkasvirta
Muti - Rauni Ikäheimo. Merit - Elina Salo
Pappi Eje - Matti Ranin
Ammonin pappi - Eero Pikkarainen

Tekijät

Alkuperäisteos: Mika Waltari
Dramatisointi: Marja Rankkala
Ohjaus: Antti Halonen
Musiikki: Esa Helasvuo
Tehosteet: Åke Andersson
Äänitys: Marjatta Savolainen ja Ritva Sinervo
Järjestäjä: Helinä Pekkanen

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.