Hyppää pääsisältöön

Sinuhe egyptiläinen valloitti Radioteatterin suursarjassa

Kuva radiodraamaan Sinuhe egyptiläinen
Kuva radiodraamaan Sinuhe egyptiläinen Kuva: Yle Sinuhe egyptiläinen,Yle Elävä arkisto,radiodraama sinuhe egyptiläinen

Mika Waltarin suurteoksessa faarao Ekhnatonin henkilääkäri Sinuhe käy läpi elämänsä vaiheita muinaisessa Egyptissä. Romaanin pääsanoma on Sinuhen toteamus: "Näin on ollut ja näin on aina oleva." Radioteatteri teki kirjasta kuunnelmasarjan, joka sai ensiesityksensä vuonna 1982.

22-osaista suursarjaa tehtiin taustatutkimuksineen yhteensä kolmen vuoden ajan, dramatisoinnista vastasi Marja Rankkala ja ohjauksesta Antti-Einari Halonen. Sinuhen roolissa loistaa Veikko Honkanen.

Sinuhe egyptiläisen tarina alkaa, kun orpopoika Sinuhe ajelehtii kaislaveneella Thebaan, josta Senmut ja Kipa ottavat pojan kasvattilapsekseen. Sotilaan ammatista haaveilleesta pojasta tulee lääkäri ja kuninkaallinen kallonporaaja. Vanhan faaraon kuoltua Sinuhe nimitetään faarao Ekhnatonin henkilääkäriksi.


Ekhnaton haluaa tasa-arvon kansalaisten keskuuteen. Hän ryhtyy Atonin nimissä kaatamaan vanhaa jumalaa Ammonia. Sinuhe tukee Ekhnatonin taistelua. Sota Ammonia vastaa päättyy suureen kansanmurhaan ja rappioon. Tasa-arvo ihmisten kesken jää toteutumatta, ja Sinuhe saa vahvistusta toteamukselleen: "Näin on ollut ja näin on aina oleva."

Mika Waltari kirjoitti vuonna 1945 ilmestyneen romaaninsa toisen maailmansodan aikana. Taistelu Ammonin ja Atonin välillä kuvastaa Waltarin ihmiskäsitystä ja pohdintoja sodan mielettömyydestä.

Toinen Sinuhen vahvoista teemoista on naisen ja miehen välinen rakkaus ja sen mahdottomuus. Sinuhe kokee kolme erilaista rakkautta: tuhoavan rakkauden Neferneferneferin kanssa, suuren rakkauden Minean kanssa ja kumppanuuteen perustuvan rakkauden Meritin kanssa.

Sinuhe on myös seikkailuromaani ja yksilön kehityskertomus. Sinuhelle paljastuu, ettei hän olekaan mikä tahansa orpopoika vaan vanhan faaraon jälkeläinen. Myös Sinuhe - "hän, joka on yksinäinen" - kuulee olevansa isä. Äiti on Merit.

Traagiseksi Sinuhen tarinan tekee se, että hän menettää kaiken, jolla on ollut hänelle merkitystä. Minea tuhoutuu Minotauruksen luolaan. Merit ja Sinuhen poika Tot kuolevat Ammonin vastaisessa taistelussa, jossa Sinuhe on mukana faaraon rinnalla.

Kaikki kuunnelmasarjan 22 jaksoa on kuunneltavissa Yle Areenassa.

Sinuhen jäljillä

Vuonna 1982 tehdyssä radio-ohjelmassa keskustellaan Sinuhen synnystä ja teemoista sekä kirjan naiskuvasta ja viitteistä kristinuskoon. Toimittaja Helena Lehtimäen haastateltavina ovat kirjallisuudentutkija Ritva Haavikko, ohjaaja Antti-Einari Halonen ja näyttelijä Veikko Honkanen. Ohjelma alkaa Mika Waltarin puheella arkistonauhalta, jossa hän käsittelee muun muassa moraalia.

Ilmestyessään Sinuhe herätti kohua, se oli "tuhmanrohkea". Waltarin kirjailikollega Maila Talvio sai tutustua teokseen etukäteen ja kauhistui sen eroottisista kuvailuista niin, että yritti estää kirjan julkaisemisen.

Haavikko kertoo, että Sinuhe aiheutti nousun Waltarin tuotannossa: Waltari löysi historiallisen veijariromaanin ja tämän oman lajinsa, kerroksellisen historiallisen romaanin, jossa on myös veijariromaanin ja rakkausromaanin aineksia. Sinuhe on myös kehitysromaani, huomauttaa Halonen. Kaikki kolme korostavat romaanin ajankohtaisuutta vielä tänäänkin.

Lehtimäen kysyessä teoksen suhteista kristinuskoon ja pakanuuteen vastaavat Haavikko ja Halonen, että suhteita kristinuskoon on, mutta ei pakanuuteen. Halonen kertoo uuden näkökulman Sinuheen: jos Aknaton on Jeesus, tulee Sinuhesta hänen Juudaksensa ja teos on tavallaan Juudaksen kirja. Haavikko huomauttaa, että Sinuhe on moderni ihminen, joka on aina eksistentiaalisessa valintatilanteessa hyvän ja pahan välillä.

Otteita kuunnelmasta

Rooleissa

Sinuhe - Veikko Honkanen
Sinuhe lapsena - Santeri Kinnunen
Senmut, Sinuhen kasvatusisä - Matti Varjo
Kipa, Sinuhen kasvattiäiti - Terttu Soinvirta
Inteb, sotasankari - Aarre Karen.
Ptahor, kuninkaallinen kallonporaaja - Yrjö Järvinen
Kuningatar Teje - Ritva Ahonen
Farao Ekhnaton - Tom Wentzel
Kaptah - Erkki Luomala
Nefernefernefer - Seela Sella
Ruumiinpesijäin esimies - Martti Pennanen
Horemheb - Heikki Heino
Kaksi henkivartijaa - Hannu Lauri ja Juha Mäkelä
Burraburiash, Babylonin kuningas - Voitto Nurmi
Nuori mies - Aaro Jaronen
Thotmes, Sinuhen koulutoveri, lapsena - Jari Viippola
Thotmes, Sinuhen koulutoveri, aikuisena - Pekka Laiho
Kuningatar Nefritite - Eeva-Liisa Aaltonen
Uudisviljelijän vaimo - Saara Pakkasvirta
Muti - Rauni Ikäheimo. Merit - Elina Salo
Pappi Eje - Matti Ranin
Ammonin pappi - Eero Pikkarainen

Tekijät

Alkuperäisteos: Mika Waltari
Dramatisointi: Marja Rankkala
Ohjaus: Antti Halonen
Musiikki: Esa Helasvuo
Tehosteet: Åke Andersson
Äänitys: Marjatta Savolainen ja Ritva Sinervo
Järjestäjä: Helinä Pekkanen

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Muistamme Eduard Uspenskia toivotuilla kuunnelmilla

    Fedja-setä ja krokotiili Gena seikkailevat jälleen.

    Eduard Uspenski (1937–2018) oli venäläinen kirjailija, jonka luomista hahmoista rakastetuin lienee Fedja-setä, aikuismainen pikkupoika, kissoineen ja koirineen sekä krokotiili Gena ikimuistoisine syntymäpäivälauluineen. Kirjailijan muistoa kunnioittaen, julkaisimme kolme Uspenskin kirjoihin perustuvaa kuunnelmasarjaa Areenaan.

  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

  • Ysäripunastuttaja E-rotic live-vieraana ja musiikkivideoilla

    Saksalainen eurodance-yhtye Lista-ohjelmassa 1995 ja 1996

    Saksalainen eurodance-yhtye E-rotic nousi Suomessa korkeille listasijoituksille eroottisilla kappaleillaan. Suosionsa huipulla yhtye vieraili Lista TOP 40 -ohjelmassa vuosina 1995 ja 1996. Elävän arkiston koosteeseen on koottu E-roticin musiikkivideoita ja live-esiintymisiä.

  • Äiti peloton -dokumentti kertoo Makedoniasta paenneen äidin tarinan

    Ibadet Faziolova perheineen saapui pakolaisena Suomeen 1992.

    Tosi tarina: Äiti peloton (2003) kertoo Makedoniasta pakolaisena tulleen Ibadet Faziolovan elämästä Suomessa. Jaana Jetzingerin ohjaaman puolen tunnin pituisen jakson aikana Faziolova kertoo tarinansa – miten hän pääsi eroon naisiin kohdistuvista ahtaista lokeroista ja miten hän aloitti uuden, vapaan elämän. Makedonian albaani Ibadet Faziolova saapui pakolaisena Suomeen vuonna 1992.

  • Onko anorektikko kontrolliyhteiskunnan mallioppilas, Asta Leppä?

    Asta Leppä Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Toimittaja-kirjailija Asta Leppä puhuu anoreksiasta, riittämättömyydestä ja puolison äkillisestä kuolemasta. Miten selvitä tragediasta kahden lapsen kanssa, ja miksi onnellisuus johtaa yhteiskunnalliseen katastrofiin? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Maagisia kaupunkileikkejä ja salakavalaa valistusta – Ihmeellinen Ilokylä nyt Areenassa!

    1960-lapselle television leikki tuntui maagiselta.

    Isän tekemät puujalat ja liiterin edustan lankkukeinu eivät enää innostaneet, kun televisiossa Ilokylän tenavat seikkailivat kattokeinuissa ja polkivat polkuautoa. Ilokylä-ohjelmat saivat maaseudun lapsen kaipaamaan kaupunkiin. Toivotut: Lääkäri Pilleri ja tenavia Ilokylästä Siihen aikaan kun äiti television osti...

  • Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa

    Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.

    Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.

  • Jokerit ensimmäiseen Suomen mestaruuteen ja huhuja Euroopan ammattilaisliigasta

    Helsinkiläisseura julistettiin mestariksi 1973.

    Helsingin Jokerit voitti ensimmäisen jääkiekon Suomen mestaruutensa keväällä 1973. Ajankohtainen kakkonen tallensi narripaitojen voitonjuhlia. Muina aiheina raportissa käsiteltiin suomalaisten jääkiekkojoukkueiden taloutta sekä suunnitelmia Euroopan ammattilaisjääkiekkoliigasta. Haastateltavina pelaajat Pertti Ansakorpi, Ilpo Kuisma, Lauri Mononen ja Timo Sutinen sekä toimitusjohtaja Mikko Westerberg.