Hyppää pääsisältöön

Sinuhe egyptiläinen valloitti Radioteatterin suursarjassa

Kuva radiodraamaan Sinuhe egyptiläinen
Kuva radiodraamaan Sinuhe egyptiläinen Kuva: Yle Sinuhe egyptiläinen,Yle Elävä arkisto,radiodraama sinuhe egyptiläinen

Mika Waltarin suurteoksessa faarao Ekhnatonin henkilääkäri Sinuhe käy läpi elämänsä vaiheita muinaisessa Egyptissä. Romaanin pääsanoma on Sinuhen toteamus: "Näin on ollut ja näin on aina oleva." Radioteatteri teki kirjasta kuunnelmasarjan, joka sai ensiesityksensä vuonna 1982.

22-osaista suursarjaa tehtiin taustatutkimuksineen yhteensä kolmen vuoden ajan, dramatisoinnista vastasi Marja Rankkala ja ohjauksesta Antti-Einari Halonen. Sinuhen roolissa loistaa Veikko Honkanen.

Sinuhe egyptiläisen tarina alkaa, kun orpopoika Sinuhe ajelehtii kaislaveneella Thebaan, josta Senmut ja Kipa ottavat pojan kasvattilapsekseen. Sotilaan ammatista haaveilleesta pojasta tulee lääkäri ja kuninkaallinen kallonporaaja. Vanhan faaraon kuoltua Sinuhe nimitetään faarao Ekhnatonin henkilääkäriksi.


Ekhnaton haluaa tasa-arvon kansalaisten keskuuteen. Hän ryhtyy Atonin nimissä kaatamaan vanhaa jumalaa Ammonia. Sinuhe tukee Ekhnatonin taistelua. Sota Ammonia vastaa päättyy suureen kansanmurhaan ja rappioon. Tasa-arvo ihmisten kesken jää toteutumatta, ja Sinuhe saa vahvistusta toteamukselleen: "Näin on ollut ja näin on aina oleva."

Mika Waltari kirjoitti vuonna 1945 ilmestyneen romaaninsa toisen maailmansodan aikana. Taistelu Ammonin ja Atonin välillä kuvastaa Waltarin ihmiskäsitystä ja pohdintoja sodan mielettömyydestä.

Toinen Sinuhen vahvoista teemoista on naisen ja miehen välinen rakkaus ja sen mahdottomuus. Sinuhe kokee kolme erilaista rakkautta: tuhoavan rakkauden Neferneferneferin kanssa, suuren rakkauden Minean kanssa ja kumppanuuteen perustuvan rakkauden Meritin kanssa.

Sinuhe on myös seikkailuromaani ja yksilön kehityskertomus. Sinuhelle paljastuu, ettei hän olekaan mikä tahansa orpopoika vaan vanhan faaraon jälkeläinen. Myös Sinuhe - "hän, joka on yksinäinen" - kuulee olevansa isä. Äiti on Merit.

Traagiseksi Sinuhen tarinan tekee se, että hän menettää kaiken, jolla on ollut hänelle merkitystä. Minea tuhoutuu Minotauruksen luolaan. Merit ja Sinuhen poika Tot kuolevat Ammonin vastaisessa taistelussa, jossa Sinuhe on mukana faaraon rinnalla.

Kaikki kuunnelmasarjan 22 jaksoa on kuunneltavissa Yle Areenassa.

Sinuhen jäljillä

Vuonna 1982 tehdyssä radio-ohjelmassa keskustellaan Sinuhen synnystä ja teemoista sekä kirjan naiskuvasta ja viitteistä kristinuskoon. Toimittaja Helena Lehtimäen haastateltavina ovat kirjallisuudentutkija Ritva Haavikko, ohjaaja Antti-Einari Halonen ja näyttelijä Veikko Honkanen. Ohjelma alkaa Mika Waltarin puheella arkistonauhalta, jossa hän käsittelee muun muassa moraalia.

Ilmestyessään Sinuhe herätti kohua, se oli "tuhmanrohkea". Waltarin kirjailikollega Maila Talvio sai tutustua teokseen etukäteen ja kauhistui sen eroottisista kuvailuista niin, että yritti estää kirjan julkaisemisen.

Haavikko kertoo, että Sinuhe aiheutti nousun Waltarin tuotannossa: Waltari löysi historiallisen veijariromaanin ja tämän oman lajinsa, kerroksellisen historiallisen romaanin, jossa on myös veijariromaanin ja rakkausromaanin aineksia. Sinuhe on myös kehitysromaani, huomauttaa Halonen. Kaikki kolme korostavat romaanin ajankohtaisuutta vielä tänäänkin.

Lehtimäen kysyessä teoksen suhteista kristinuskoon ja pakanuuteen vastaavat Haavikko ja Halonen, että suhteita kristinuskoon on, mutta ei pakanuuteen. Halonen kertoo uuden näkökulman Sinuheen: jos Aknaton on Jeesus, tulee Sinuhesta hänen Juudaksensa ja teos on tavallaan Juudaksen kirja. Haavikko huomauttaa, että Sinuhe on moderni ihminen, joka on aina eksistentiaalisessa valintatilanteessa hyvän ja pahan välillä.

Otteita kuunnelmasta

Rooleissa

Sinuhe - Veikko Honkanen
Sinuhe lapsena - Santeri Kinnunen
Senmut, Sinuhen kasvatusisä - Matti Varjo
Kipa, Sinuhen kasvattiäiti - Terttu Soinvirta
Inteb, sotasankari - Aarre Karen.
Ptahor, kuninkaallinen kallonporaaja - Yrjö Järvinen
Kuningatar Teje - Ritva Ahonen
Farao Ekhnaton - Tom Wentzel
Kaptah - Erkki Luomala
Nefernefernefer - Seela Sella
Ruumiinpesijäin esimies - Martti Pennanen
Horemheb - Heikki Heino
Kaksi henkivartijaa - Hannu Lauri ja Juha Mäkelä
Burraburiash, Babylonin kuningas - Voitto Nurmi
Nuori mies - Aaro Jaronen
Thotmes, Sinuhen koulutoveri, lapsena - Jari Viippola
Thotmes, Sinuhen koulutoveri, aikuisena - Pekka Laiho
Kuningatar Nefritite - Eeva-Liisa Aaltonen
Uudisviljelijän vaimo - Saara Pakkasvirta
Muti - Rauni Ikäheimo. Merit - Elina Salo
Pappi Eje - Matti Ranin
Ammonin pappi - Eero Pikkarainen

Tekijät

Alkuperäisteos: Mika Waltari
Dramatisointi: Marja Rankkala
Ohjaus: Antti Halonen
Musiikki: Esa Helasvuo
Tehosteet: Åke Andersson
Äänitys: Marjatta Savolainen ja Ritva Sinervo
Järjestäjä: Helinä Pekkanen

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

  • Hilja Meskus ei antanut elinikäisen nivelreuman haitata elämäniloaan

    Lämmin henkilötarina osoittaa positiivisuuden voiman.

    Vuonna 1981 valmistuneessa positiivisuudellaan ajatuksia herättävässä henkilötarinassa tapaamme rouva Hilja Meskuksen, pitkän päivätyön tehneen lumijokelaisen emännän. Invalidisoivasta sairaudesta huolimatta hänen elämänsä suurperheen yksinhuoltajana on ollut täynnä työtä ja iloa, ja hän kertoo olevansa monesta asiasta kiitollinen.

  • Uspenskin katedraali pääkirkkona, työpaikkana ja toisena kotina

    Mikael Perovuo kertoo katedraalista ja elämästään 1978.

    Helsingin ortodoksinen seurakunta perustettiin vuonna 1827. Seurakunnan pääkirkko on Uspenskin katedraali, joka rakennettiin Katajanokalle vuonna 1868. Mikael Perovuo työskenteli isänsä jälkeen katedraalin päävahtimestarina ja alttaripalvelijana. Asta Heickellin raportissa vuodelta 1978 Perovuo tarinoi sukunsa elämästä Suomessa, kertoi ortodoksisesta kirkosta ja muisteli työtään katedraalissa.

  • Metsä vastaa sille, joka osaa kuunnella

    Minkä opetuksen voisit metsästä poimia?

    Suomessa ei kovin montaa matkaa voi tehdä ohittamatta metsää tai kulkematta sen läpi. Se tulee kaupunkilaisenkin arkeen vähintään pieninä metsäisinä alueina tai junasta vilisevänä maisemana. Euroopan metsäisin maa kätkee sisäänsä kansan, jolla on pakostakin suhde metsään. Ja vaivihkaa metsä myös hoitaa meitä.

  • Metsä teollisuuden ja suojelutoimien pyörteissä

    Katsaus Suomen metsien tilaan ja metsäteollisuuteen 1994.

    Kotimaan katsauksen neliosaisessa sarjassa vuodelta 1994 käsiteltiin Suomen metsiä ja metsäteollisuutta. Aihetta katsottiin myös kriittisin silmin ja kysyttiin onko päätöksiä tehty lyhytnäköisesti.