Hyppää pääsisältöön

Sinuhe egyptiläinen valloitti Radioteatterin suursarjassa

Kuva radiodraamaan Sinuhe egyptiläinen
Kuva radiodraamaan Sinuhe egyptiläinen Kuva: Yle Sinuhe egyptiläinen,Yle Elävä arkisto,radiodraama sinuhe egyptiläinen

Mika Waltarin suurteoksessa faarao Ekhnatonin henkilääkäri Sinuhe käy läpi elämänsä vaiheita muinaisessa Egyptissä. Romaanin pääsanoma on Sinuhen toteamus: "Näin on ollut ja näin on aina oleva." Radioteatteri teki kirjasta kuunnelmasarjan, joka sai ensiesityksensä vuonna 1982.

22-osaista suursarjaa tehtiin taustatutkimuksineen yhteensä kolmen vuoden ajan, dramatisoinnista vastasi Marja Rankkala ja ohjauksesta Antti-Einari Halonen. Sinuhen roolissa loistaa Veikko Honkanen.

Sinuhe egyptiläisen tarina alkaa, kun orpopoika Sinuhe ajelehtii kaislaveneella Thebaan, josta Senmut ja Kipa ottavat pojan kasvattilapsekseen. Sotilaan ammatista haaveilleesta pojasta tulee lääkäri ja kuninkaallinen kallonporaaja. Vanhan faaraon kuoltua Sinuhe nimitetään faarao Ekhnatonin henkilääkäriksi.


Ekhnaton haluaa tasa-arvon kansalaisten keskuuteen. Hän ryhtyy Atonin nimissä kaatamaan vanhaa jumalaa Ammonia. Sinuhe tukee Ekhnatonin taistelua. Sota Ammonia vastaa päättyy suureen kansanmurhaan ja rappioon. Tasa-arvo ihmisten kesken jää toteutumatta, ja Sinuhe saa vahvistusta toteamukselleen: "Näin on ollut ja näin on aina oleva."

Mika Waltari kirjoitti vuonna 1945 ilmestyneen romaaninsa toisen maailmansodan aikana. Taistelu Ammonin ja Atonin välillä kuvastaa Waltarin ihmiskäsitystä ja pohdintoja sodan mielettömyydestä.

Toinen Sinuhen vahvoista teemoista on naisen ja miehen välinen rakkaus ja sen mahdottomuus. Sinuhe kokee kolme erilaista rakkautta: tuhoavan rakkauden Neferneferneferin kanssa, suuren rakkauden Minean kanssa ja kumppanuuteen perustuvan rakkauden Meritin kanssa.

Sinuhe on myös seikkailuromaani ja yksilön kehityskertomus. Sinuhelle paljastuu, ettei hän olekaan mikä tahansa orpopoika vaan vanhan faaraon jälkeläinen. Myös Sinuhe - "hän, joka on yksinäinen" - kuulee olevansa isä. Äiti on Merit.

Traagiseksi Sinuhen tarinan tekee se, että hän menettää kaiken, jolla on ollut hänelle merkitystä. Minea tuhoutuu Minotauruksen luolaan. Merit ja Sinuhen poika Tot kuolevat Ammonin vastaisessa taistelussa, jossa Sinuhe on mukana faaraon rinnalla.

Kaikki kuunnelmasarjan 22 jaksoa on kuunneltavissa Yle Areenassa.

Sinuhen jäljillä

Vuonna 1982 tehdyssä radio-ohjelmassa keskustellaan Sinuhen synnystä ja teemoista sekä kirjan naiskuvasta ja viitteistä kristinuskoon. Toimittaja Helena Lehtimäen haastateltavina ovat kirjallisuudentutkija Ritva Haavikko, ohjaaja Antti-Einari Halonen ja näyttelijä Veikko Honkanen. Ohjelma alkaa Mika Waltarin puheella arkistonauhalta, jossa hän käsittelee muun muassa moraalia.

Ilmestyessään Sinuhe herätti kohua, se oli "tuhmanrohkea". Waltarin kirjailikollega Maila Talvio sai tutustua teokseen etukäteen ja kauhistui sen eroottisista kuvailuista niin, että yritti estää kirjan julkaisemisen.

Haavikko kertoo, että Sinuhe aiheutti nousun Waltarin tuotannossa: Waltari löysi historiallisen veijariromaanin ja tämän oman lajinsa, kerroksellisen historiallisen romaanin, jossa on myös veijariromaanin ja rakkausromaanin aineksia. Sinuhe on myös kehitysromaani, huomauttaa Halonen. Kaikki kolme korostavat romaanin ajankohtaisuutta vielä tänäänkin.

Lehtimäen kysyessä teoksen suhteista kristinuskoon ja pakanuuteen vastaavat Haavikko ja Halonen, että suhteita kristinuskoon on, mutta ei pakanuuteen. Halonen kertoo uuden näkökulman Sinuheen: jos Aknaton on Jeesus, tulee Sinuhesta hänen Juudaksensa ja teos on tavallaan Juudaksen kirja. Haavikko huomauttaa, että Sinuhe on moderni ihminen, joka on aina eksistentiaalisessa valintatilanteessa hyvän ja pahan välillä.

Otteita kuunnelmasta

Rooleissa

Sinuhe - Veikko Honkanen
Sinuhe lapsena - Santeri Kinnunen
Senmut, Sinuhen kasvatusisä - Matti Varjo
Kipa, Sinuhen kasvattiäiti - Terttu Soinvirta
Inteb, sotasankari - Aarre Karen.
Ptahor, kuninkaallinen kallonporaaja - Yrjö Järvinen
Kuningatar Teje - Ritva Ahonen
Farao Ekhnaton - Tom Wentzel
Kaptah - Erkki Luomala
Nefernefernefer - Seela Sella
Ruumiinpesijäin esimies - Martti Pennanen
Horemheb - Heikki Heino
Kaksi henkivartijaa - Hannu Lauri ja Juha Mäkelä
Burraburiash, Babylonin kuningas - Voitto Nurmi
Nuori mies - Aaro Jaronen
Thotmes, Sinuhen koulutoveri, lapsena - Jari Viippola
Thotmes, Sinuhen koulutoveri, aikuisena - Pekka Laiho
Kuningatar Nefritite - Eeva-Liisa Aaltonen
Uudisviljelijän vaimo - Saara Pakkasvirta
Muti - Rauni Ikäheimo. Merit - Elina Salo
Pappi Eje - Matti Ranin
Ammonin pappi - Eero Pikkarainen

Tekijät

Alkuperäisteos: Mika Waltari
Dramatisointi: Marja Rankkala
Ohjaus: Antti Halonen
Musiikki: Esa Helasvuo
Tehosteet: Åke Andersson
Äänitys: Marjatta Savolainen ja Ritva Sinervo
Järjestäjä: Helinä Pekkanen

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • Äiti peloton -dokumentti kertoo Makedoniasta paenneen äidin tarinan

    Ibadet Faziolova perheineen saapui pakolaisena Suomeen 1992.

    Tosi tarina: Äiti peloton (2003) kertoo Makedoniasta pakolaisena tulleen Ibadet Faziolovan elämästä Suomessa. Jaana Jetzingerin ohjaaman puolen tunnin pituisen jakson aikana Faziolova kertoo tarinansa – miten hän pääsi eroon naisiin kohdistuvista ahtaista lokeroista ja miten hän aloitti uuden, vapaan elämän. Makedonian albaani Ibadet Faziolova saapui pakolaisena Suomeen vuonna 1992.

  • Onko anorektikko kontrolliyhteiskunnan mallioppilas, Asta Leppä?

    Asta Leppä Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Toimittaja-kirjailija Asta Leppä puhuu anoreksiasta, riittämättömyydestä ja puolison äkillisestä kuolemasta. Miten selvitä tragediasta kahden lapsen kanssa, ja miksi onnellisuus johtaa yhteiskunnalliseen katastrofiin? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Äiti peloton -dokumentti kertoo Makedoniasta paenneen äidin tarinan

    Ibadet Faziolova perheineen saapui pakolaisena Suomeen 1992.

    Tosi tarina: Äiti peloton (2003) kertoo Makedoniasta pakolaisena tulleen Ibadet Faziolovan elämästä Suomessa. Jaana Jetzingerin ohjaaman puolen tunnin pituisen jakson aikana Faziolova kertoo tarinansa – miten hän pääsi eroon naisiin kohdistuvista ahtaista lokeroista ja miten hän aloitti uuden, vapaan elämän. Makedonian albaani Ibadet Faziolova saapui pakolaisena Suomeen vuonna 1992.

  • Onko anorektikko kontrolliyhteiskunnan mallioppilas, Asta Leppä?

    Asta Leppä Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Toimittaja-kirjailija Asta Leppä puhuu anoreksiasta, riittämättömyydestä ja puolison äkillisestä kuolemasta. Miten selvitä tragediasta kahden lapsen kanssa, ja miksi onnellisuus johtaa yhteiskunnalliseen katastrofiin? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Maagisia kaupunkileikkejä ja salakavalaa valistusta – Ihmeellinen Ilokylä nyt Areenassa!

    1960-lapselle television leikki tuntui maagiselta.

    Isän tekemät puujalat ja liiterin edustan lankkukeinu eivät enää innostaneet, kun televisiossa Ilokylän tenavat seikkailivat kattokeinuissa ja polkivat polkuautoa. Ilokylä-ohjelmat saivat maaseudun lapsen kaipaamaan kaupunkiin. Toivotut: Lääkäri Pilleri ja tenavia Ilokylästä Siihen aikaan kun äiti television osti...

  • Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa

    Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.

    Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.

  • Jokerit ensimmäiseen Suomen mestaruuteen ja huhuja Euroopan ammattilaisliigasta

    Helsinkiläisseura julistettiin mestariksi 1973.

    Helsingin Jokerit voitti ensimmäisen jääkiekon Suomen mestaruutensa keväällä 1973. Ajankohtainen kakkonen tallensi narripaitojen voitonjuhlia. Muina aiheina raportissa käsiteltiin suomalaisten jääkiekkojoukkueiden taloutta sekä suunnitelmia Euroopan ammattilaisjääkiekkoliigasta. Haastateltavina pelaajat Pertti Ansakorpi, Ilpo Kuisma, Lauri Mononen ja Timo Sutinen sekä toimitusjohtaja Mikko Westerberg.

  • Robotti-termi syntyi tšekkiläisten maaorjien raadannasta

    Näytelmäkirjailija lanseerasi käsitteen 1920-luvulla.

    Kun puhumme roboteista, puhumme tšekkiläisistä maaorjista. Kirjailija Karel Čapek kuvasi ihmisiä palvelevia koneita roboteiksi ensimmäisen kerran näytelmässään R.U.R. Rossum's Universal Robots vuonna 1920. Näytelmä sai valtaisan suosion Keski-Euroopassa ja se käännettiin yli 30 kielelle. Robotti-termi levisi nopeasti kielenkäyttöön näytelmän Lontoossa ja New Yorkissa saaman menestyksen myötä.

  • Jamiroquain ympäristökriittisessä happofunkissa pärisevät V-moottorit ja kokaiini

    Musiikkivideokooste 1990–2000-luvuilta.

    Brittiläisiltä acid jazz -lähteiltä maailmanlistoille purkautunut Jamiroquai on epätavallinen 1990-luvun musiikillinen menestystarina. Nörttimäisellä pieteetillä soittavaa funkpumppua saattoi ihastella anarkiaa puhisevan teinin lisäksi jäyhempikin nuottipoliisi. Elävä arkisto koosti yhtyeen musiikkivideoita kahdelta vuosikymmeneltä.

  • Raija Orasen harvoin kuullut kasarikuunnelmat nyt Areenassa!

    Suosikkikirjailijan kuunnelmat ovat taattua laatua.

    Pitkän ja mittavan uran tehnyt käsikirjoittaja ja kirjailija Raija Oranen täyttää 2.8.2018 70 vuotta. Juhlistamme tapausta julkaisemalla Areenassa neljä Orasen radiodraamaa: kaksi lapsille ja kaksi aikuisille.

  • Outi Hovatta – hedelmöityshoitojen pioneeri ja kantasolututkimuksen johtava asiantuntija

    Outi Hovatta on urallaan edistänyt lääketiedettä jo vuosia.

    Outi Hovatta (s. 1946) on tutkimuksillaan mullistanut lääketiedettä maailmanlaajuisesti jo lukuisten vuosien ajan. Hän on erikoistunut työssään hedelmöityshoitoihin sekä kantasolututkimukseen ja on alallaan maailman kuuluisimpia tutkijoita. Maan Mainiot -sarjan jaksossa Outi Hovatta – Tutkija luonnostaan tutustutaan Hovatan työnkuvaan sekä vapaa-ajanviettopaikkoihin.

  • Katja Kettu – sodassa ja rakkaudessa

    Katja Kettu Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012

    Kirjailija ja animaatio-ohjaaja Katja Kettu istuutuu Maarit Tastulan seuraan keskustelemaan kirjoistaan, anarkismista ja seksuaalisesta vallankäytöstä. Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Radiopersoona Eero Saarenheimo raportoi rintamalta ja uppoutui Välimeren kulttuuriin

    Kulttuuritoimittajan elämätyön pohjalta tehty radiosarja.

    Toimittaja Eero Saarenheimon (1919–2018) vaikutus radion kulttuuriohjelmien kehittämisessä oli merkittävä. Saarenheimo painotti ohjelmissaan kansainvälisyyttä ja sivistystä. Radiopersoona-sarjassa vuodelta 2010 kuullaan paitsi Saarenheimoa itseään, myös valikoituja otteita hänen ohjelmatuotannostaan.